United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
HELMI. Vai niin, sitten minä olen pudottanut sen muualle KIRJURI. Ei, kuule, kyllä se täällä onkin HELMI. No, mitä sinä sitten valehtelet! Anna se tänne! KIRJURI. Minä aioin sen pitää vaan siksi kun olisin tavannut sinua mutta HELMI. Joutavata! Anna se tänne vaan! KIRJURI.
MAUNO. Niinkö Anna itse? Hyvä! Vai on hän sitä valittanut? No, olkoon! Nyt saatte minun puolestani panna hänet vaikka lasikaappiin. OLLI. Morsiantani en anna lasienkaan takaa joka rengin ihailla. MAUNO. Morsiantasi? Kuka sinun morsiamesi on? OLLI. Anna se on, jos tietää tahdot. MAUNO. Annako sinun morsiamesi? Sen toki valehtelet. OLLI. Sanokaa, isäntä, onko valhetta.
Ole varma siitä: minun ajatukseni eivät muutu. JOHANNES. Mitäs sanot siihen? MIKKO. Niin siihenkö? Sanon, että ellei Anna Liisan mieli muutu, niin muuttuu sinun mielesi. JOHANNES. Sen valehtelet! MIKKO. Minä valallani vannon: ellei muutu Anna Liisan mieli tästä sunnuntaihin, niin muuttuu sinun mielesi. RIIKKA. Elkää, hyvät ihmiset, kinailko suotta. Pianhan sen näkee.
Emmalta! sinä valehtelet, sinä valehtelet Emmalta! ei, se on mahdotointa sanoi Elias hiljemmalla äänellä; Emma murhaaja ha, ha, ha, miten saatin räpäystäkään uskoa sitä. Ei, Veljeni! tuon kirjeen on joku, joka kadehtii onneani kirjoittanut... Se on Emmalla ollut, älä luota häneen, veljeni ... älä!... Ole vaiti, hääväki odottaa, mennään sisään.
Hän puhuu, mitä rovasti ja lukkari-setä ovat sanoneet. Minä en enää tule teille, tänne saan jäädä ja pääsen rovastin ja hänen perheensä oppilaaksi.» »Sinä valehtelet», ärjäsi Renkala ja työnsi Iirin pois. »Minä en ole milloinkaan valehdellut», sanoi Iiri vakavasti. »
Rengit ajoivat kuormansa kujaan, vaan isäntä meni tupaan. "Missä se on se poika?" kysyi hän Kaisalta. "Minä laitoin kylään," sanoi Kaisa. "Mitä varten kylään?" "Sitä varten, että sinun vihasi ennättää asettua." "Vaan jos sinä valehtelet?" "En valehtele," vakuutti Kaisa. "Niin, vaan se olisi saapa selkäänsä, niin että tuntuisi", kiivastui isäntä ja pui nyrkkiä.
Worse pani hattunsa pois ja viittasi Saaraan mennessänsä laattian yli. "Usko pois, Saara! Meillä on ollut hauska päivä." "Kaikillako kolmella?" "Kolmella?" sanoi Worse ja seisahtui, "siellä oli ainoastaan Randulf ja minä." "Sinä valehtelet; kolme teitä oli", vastasi Saara vakaasti. Nyt Jaakko Worsen päähän pölähti se onneton luulo että Saara laski leikkiä.
Sille sihteerille piti ensiksi hakea viinaa, ei sanonut kykenevänsä ilman kirjoittamaan, kohmelon valitti olevan. Valehtelet sinä! Näkeehän sinut naamastasi, että itse olet juonut. Täytyihän minun olla vähän toverina, ei sanonut yksinään maistavan millekään. Vähän sinä vaan olet ollut sillä toverina. Sinun ei pitänyt olla yhtään. Kun ei ruojan kurkkuun olisi yksinään valunut, niin sen parempi.
"Kuka niin on sinulle sanonut?" kysyi Kanniaisen Juho, vihasta kiiluvin silmin. "Kaikki meistä, joilla on vähänkään kunnian ja rehellisyyden tuntoa", sanoi vastustaja. "Nähdäänpä! Köyhä sinä olet itsesikin, saatikka sitten muiden puolesta "pulmahin" virkaa pitämään", sanoi Juho ja käveli vastustajaansa kohden, nyrkki pystyssä. "Minäkö köyhä? Sen sinä valehtelet.
»Näittekö mitä täällä tapahtui?» kuului tiukka ääni. »Emme ... emme me mitään tiedä», hätäili joku. »Valehtelet!» helähti permannolta. »Minä näin päitä ikkunassa. Ja minä sanon että jos tästä asiasta kuuluu hiiskaustakaan näiden seinien ulkopuolelle, niin minä pehmitän teidät jokainoan samalla hihnalla!»