Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
MAUNO. Niinkö Anna itse? Hyvä! Vai on hän sitä valittanut? No, olkoon! Nyt saatte minun puolestani panna hänet vaikka lasikaappiin. OLLI. Morsiantani en anna lasienkaan takaa joka rengin ihailla. MAUNO. Morsiantasi? Kuka sinun morsiamesi on? OLLI. Anna se on, jos tietää tahdot. MAUNO. Annako sinun morsiamesi? Sen toki valehtelet. OLLI. Sanokaa, isäntä, onko valhetta.
Sitte astui hän rivakkaasti Erkki Ollikaisen luo, laski kätensä hänen olalleen ja sanoi, syvän vakaisuuden kuvastaessa hänen miehevillä kasvoillaan: "Herää, Erkki! Et sinä vaikeroimisella ja toimettomuudella saa morsiantasi takaisin.
VALTER. Vaikka olisin sen kahdesti tehnyt! En huoli sittenkään. KAUPPANEUVOS. Kuinka suuri se vekselisi taas olikaan, joka huomenna lankee? VALTER Voi, minua onnetonta! KAUPPANEUVOS. Suuteletkos morsiantasi kädelle? Eihän sitä muijen nähe ruukata nuin pussailla. Soat tok' oppia vähä immeisten tapoja, jos mielit, että sovussa eletään. KAUPPANEUVOS. Elä suutu, lapseni. Täälläpäin on semmoinen tapa.
Ne kesyttyvät, tulevat aivan lähellesi, pistävät hilpeän hienot turpansa ja kaarevat suuret sieraimensa aitauksen raosta ulos ja sinusta tuntuu heitä kosketellessasi, niinkuin hellyttelisit morsiantasi.
Tänä yönä tulivat Caesarin ja prefektin orjat valitsemaan kristittyjä neitsyitä heidän häväistävikseen; he kysyivät sinunkin morsiantasi, mutta meidän Herramme lähetti hänelle kuumeen, johon monet Tullianumin vangeista jo ovat kuolleet. Sentähden eivät he huolineet hänestä.
Nousten ylös tuoliltaan huusi hän sitte kovalla äänellä: "Roosa, Roosa, rakastatko Fredrikkiä?" "Ah", kuiskasi hän, "enhän sitä voi kauemmin salata, minä rakastan häntä kuin elämääni, olihan sydämmeni murtua, kun te ajoitte hänet pois." "Niinpä syleile morsiantasi, Fredrik niin, niin, morsiantasi", sanoi Martti mestari.
"Ja elä, poikani, niinkuin me Jumalan armosta toivomme," keskeytti Akselinpoika ja painoi Valdemarin liikutettua rintaansa vastaan, "ja tule takaisin kunniarikkaana sotiana isäsi syliin; silloin saat Signen urhoollisuutesi palkaksi. Syleile morsiantasi ja mene sitte Herran rauhassa; paras siunaukseni seuraa sinua!" "Ja minun!" huusi Signe, joka ei olisi voinut erota rakkaansa sylistä.
Mies löi häntä olalle, sanoen: »Mitä sinä täällä sureskelet? Eivätkö sinun kultaiset kiharasi ole miellyttäneet morsiantasi? Entäpäs tätä! Ota aalto lemmikiksi ja laiva kodiksesi. Ei nuoren miehen sovi aikaansa viettää suremisella. Täällä on englantilainen laiva, johon olen hyyryn ottanut, siellä tarvittaisiin vielä yksi mies. Tule veikkoseni! Siellä saat hyvän palkan.»
Kun kartano oli täynnä väkeä ja kaikki olivat tarttuneet laseihinsa, kohotti ukko Merlier lasinsa korkealle ja sanoi: "Olen kutsunut teidät, saadakseni ilmoittaa, että Françoise menee naimisiin tuon pojan kanssa pyhän Ludvigin päivänä." Syntyipä melu ja lasien kilinä. Kaikki ihmiset nauroivat. Mutta ukko Merlier korotti äänensä vielä kerran ja sanoi: "Dominique, suutele morsiantasi.
Olethan kuin eilen kylään tullut. Lienetkö kuullutkaan että Alitalon Jeremias se siellä nyt sinun morsiantasi hyväilee? SAMPPA: Juuri sama köntys. KALLE: Ja suostuuko häneen Katri? SAMPPA: Sitä emme tiedä. Mutta siitä huolimatta aiomme mennä Jeremiaalle muistuttamaan mitä hänen rauhaansa sopii. Tuletko mukaan? KALLE: Tappeluunko aiotte? SAMPPA: Tappeluun ja tuimaan! KALLE: En sitten.
Päivän Sana
Muut Etsivät