Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Hän vaanii kauan, rinnan-alus tiukalla, katse kankeana ja verhottuna ja kasvot jäykkinä. Entäs sitten, jos hänkin yhtyisi joukkoon, menisi tanssimaan, täällä, jossa häntä ei kukaan tunne? Kenelle siitä olisi vahinkoa, jos hän sen tekisi? Ja kenelle on hyötyä siitä, että hän elää, niinkuin hän nyt elää? Ei elä, vaan kituu.
Lopulta hän tunsi joutuneensa lähelle sitä tuskaa, joka vaanii kaikilla merillä, niin etelässä kuin pohjolassakin: kun pelkää tunkeutuvansa kokonaisuuden lävitse, harmaan syvyyden toiselle puolen, ja siellä näkevänsä, että kaiken perillä on vain tyhjää... Se on kauhu harmaata Okeanosta vastaan, jonka aaltojen poikki ei yksikään lintu ole lentänyt viestiä viemään rannalta rannalle...
Otollinen oli uhrini, ei ole haltija vielä meihin vihastunut. Kari, kanna sinäkin uhrisi pyhälle puulle! Elä siinä synkkänä seiso! JORMA Mitä sanot? JORMA Panun oma kuva kädet selän taa sidotut. Sitäkö aiot? KARI Oman jumalansa kädestä tuomionsa saakoon! Nyt tietää: missä ikinä kulkenee, ansa jalan alla vaanii. JORMA Et saane satimeesi Panua sinä.
Tosin ei ole mitään selvää lakia meitä vastaan, mutta joukko verenhimoisempana omia hallitsijoitaan vaanii meidän henkeämme. Niin, veljeni, eikö silloinkin kun Pilatus vielä epäröi, eikö kansa silloin kiljunut: 'Ristiinnaulitse Kristus! Mutta me emme ole huolissamme turvallisuudestamme.
Kotoinen nyreys ja ulkovalta Nyt yhtyvät, ja sekasorto vaanii Kuin korppi sairastunutt' elukkaa Lahonneen loiston vinhaa kaatumista. Se onnellinen, jonka vyö ja takki Nää ilmat kestää! Kanna pois tuo lapsi; Ja joutuun sitten kuninkahan luo! Tuhansin huolia nyt kantaa saamme, Ja itse taivaan vihoissa on maamme. VIIDES N
Kato uhkaa, halla vaanii, pahat henget pitävät ilkeitä aikeitaan ilmassa. Mutta ihme kyllä ei mieleni kuitenkaan ole musta, ei päiväni pilvessä, eikä saa suru valtaansa sydäntäni. Sillä vielä on kukkuloita, jotka eivät ole veden alla, vielä on tulia, jotka mäeltä toiselle tuikkavat, ja vielä on kansalla karkelokenttänsä, joilla se piirihin käy. Maani luulin menettäneeni ja nyt vasta sen löysin.
Mua miehet ei tunne, tylymielin he vierovat mua, pahat naiset mun vyöttävät vieden kunne ma itse en tahdo. Oi tule, ma pelkään.... Sun lempesi yksin on hyvä, ijät kestävä, syventyvä. Oi tule, mua kuolema vaanii, oi äiti, mun syömmeni kärsii.... Minut helmaasi sulje kuin ennen lasna! Ujo, hiljainen lapsi ma olin, sen muistat, en leikkinyt paljon.
Mutta tuskin se on tapahtunut, kun minua alkaa vaivata kamala painajainen. Minä näen unta, että vartioin häntä, joka nukkuu selkäni takana. Luulen hänen valvovan ja odottavan nukkumistani. Hän vaanii tilaisuutta hiipiäkseen hiljaa tuonne tuolin luo, jossa ovat vaatteeni ja kaikki rahani. Mutta se, jota vartioin, ei olekaan hän, vaan se on Anna, joku sekotus heistä molemmista.
Voittaja nyt vallallansa Taasen taivahalle nousee, Silmänsä kuin tulen nuoli Etsii, vaanii kyyhkyläistä. Ja hän keksii sen ja lailla Tähden laskeksen sen päälle, Oikasee jo kultakynnet Kouristaakseen kyyhkyläistä. Mutta Dmitri vihastunut Haukan himot hillittääpi, Lyöpi vavallansa siihen Lintu kurjan kuoliaaksi.
Ja Jens Bjelke vaanii maantiellä. Kirottua! Kreivi Sture totteletteko minua vai ette? Satulaan! Onneton! Hän ei tiedä, mitä tekee! Ei, jääkää! Ei noin, herra ritari, noin vain! Mitä tarkoitatte?
Päivän Sana
Muut Etsivät