Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Mitä oli tämä ystävä tehnyt ja saanut aikaan liittoyön jälkeen. Kun kaikki muut väsyivät hurja Hildebad, innokas Totila, tyyni Vitiges ja jäisen levollinen Hildebrand ei Teja ollut koskaan huoannut, vaan aina toiminut, ei koskaan toivonut, vaan aina uskaltanut. Regetassa, Rooman edustalla, Ravennan kukistumisen jälkeen ja taas Rooman edustalla mitä kaikkea hän olikaan tehnyt?
Suuri joukko ihmisiä pakeni pois metsiin ja erämaihin vainoa pakoon, mutta toiset taas kärsivät rohkeasti kuoleman, ennenkuin uskonsa kielsivät. Vihdoin väsyivät vainoojatkin. Se keisari, joka tässä vainossa oli ankarimmin raivonnut kristityitä vastaan, joutui itse Jumalan tuomion alle, hän sairastui kauheaan tautiin, jossa ruumiinsa vähitellen mätäni.
Väsyivät siinä leikkiin ja telmeesen nuoretkin vihdoin ja silloin tuli Sinipiian vuoro johtaa illan iloa. Sillä emähiiri, itse talon taitava emäntä pyysi häntä kertomaan sadun, Kotikuusen sadun, jotta nuoretkin saisivat kuulla, mikä kuusi se oli, jonka alla he asuivat, jonka juurella he olivat lapsuuden leikkiä lyöneet.
He, Frans ja Mimmi, yhä aika lailla Vain jouten juoksi metsissä ja mailla, Ja nukkumaan kuin vihdoin väsyivät, Uusista leikeist' unta näkivät. Täm' ei käy laatuun, sanoi heille äiti, Ja aivan samaa isä myöskin väitti: Ei, rakkaat lapset, täm' ei laatuun käy; Teiss' yhtään elon vakavuutt' ei näy.
Yhtä hartaasti kuin ennenkin veti Pekka ja yhtä hartaasti tanssivat nuoretkin, jotta tomu kentällä pölisi. Ennen kuitenkin väsyivät tanssimiehet kuin Pekka, ja tovin aikaa jälkeenkin päin veteli hän suloista sotiisiansa, tietämättä mitään siitä, että kukaan ei tanssinut. Viimein hän kumminkin lopetti soittonsa ja pani tupakan.
Viimein he väsyivät, pyyhkivät hien otsaltaan ja Maija Liisa sanoi: »Ei se syty.» He istuivat väsyneinä, epätoivoisina, ja Maija Liisa kysyi vihansekaisena: »Entäs Ihalainen itse?... Tuliko siitäkään sen parempaa tolkkua?» »Tulihan siitä... Ei se ojassa ole, se kun on onneksi mennyt Ameriikkaan», lohdutteli Anna Liisa. Mutta silloin pyöristyivät Maija Liisan silmät.
Hyvällä mielellä takaisin Viiralaan palatessamme, eivät nietokset ja hyyhmä enää tuntuneetkaan niin vaikeilta. Hukkaa metsästä kulettaissa astui aina uusia kantajia sijaan, kun entiset väsyivät.
Vaikkei Lygia ollutkaan levollisessa mielentilassa, oli hän kuitenkin siksi lapsi, että hän uteliaasti katseli tätä kaikkea. Hänestä tuntui hauskalta. Hän tuli ajatelleeksi, että jos vain Caesar olisi hyvä ihminen, niin hän tässä puutarhassa ja palatsissa olisi oikein onnellinen. Vihdoin he hiukan väsyivät ja istuutuivat penkille, tiheiden sypressien peittoon.
Mutta kuinka saada nyt hänet kotiin, kun hän näytti niin väsyneeltä? Kantaa hänet käsissänsä! Niin, romaaneissa tapahtuu se kyllä hyvin helposti, mutta todellisuudessa! Hän hymyili itseksensä ajatellessaan, miten hänen kätensä tavallisesti väsyivät, jos hänen tarvitsi kantaa pientäkään matkalaukkua. Eräs sattumus karkoitti kumminkin äkkiä Alfhildin unen.
Toisessa leirissä niillä oli muutamia tykkejä, joka oli samaan suuntaan, mutta ison joukon etäämmällä ja korkeammalla vuoriharjanteella, vaan sieltä asti eivät meihin kannattaneet. Kranaatit väsyivät jo muutamia satoja askelia ennen meihin ylettymistänsä ja putosivat maahan erääsen laaksoon, joka oli vuorten välissä, meidän suureksi huviksemme.
Päivän Sana
Muut Etsivät