Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
"Stamlee, Stamlee! Odota vähäsen ja sinä saat nähdä. Mitä te vitkastelette?" sanoi hän pikaisesti, kääntyen pyöveleihin, jotka vartosivat hänen käskyään. Silmänräpäyksessä sidottiin vanha miesparka; mutta Stanley nousi ylös tulisena ja sanoi Mtesalle, että hänen esi-isiensä henget katsoivat alas häneen ja häpesivät hänen ruokotonta julmuuttansa.
Miina ei vastannut sanaakaan ja vähän aikaa mietittyään jatkoi muori: "Voi, voi kuitenkin, kun minäkin nyt jo olen näin vanhaksi käynyt; nythän minusta ei enää Sorrin Mattikaan huolisi vaan kuulepas", keskeytti hän itseään, "eiköhän tuo Kemilän Pieti vielä ottaisi sinua, jos sinä niinkuin antaisit vähäsen merkkiä sinne päin.
Ryhtyessään tähän asiaan oli hän päättänyt pitää taas yhden noita puolustus-puheita, millä hän tiesi tehdä korpinkin valkoseksi ja saattaa tuomarit kahdelle päälle. Mutta nyt olikin asia jo selvinnyt hänen puolustettavansa hyväksi, eikä hän enää päässyt puheliaisuuttaan levittämään kaikessa sen loistossa. Vaan vähäsen ainakin piti puhua.
Sinusta tulisi oiva kaartilaisen rouva sillä sanoppa, että sinulla on aina ollut niinkuin tuota vähäsen älyä. Muistatko vielä, kun olimme majurilla, silloin menin aina ruokahuoneeseen herrasväen mentyä levolle, ja söin marjahilloa yöt läpeensä. Brita. Ei, rakas Tuomas, minulla on ihan toisenlaisia tuumia. Laulu n:o 5.
"Niin", sanoi Anna ujostellen. Harjoituskenttä ei ollut kaukana, noin puoli neljännestä Tuovilasta. Risto otti konttinsa ja sanoi: "Anna, ole niin hyvä ja pane konttiin vähäsen evästä puoliseksi, sillä varmaan sieltä ei pääse kotiin puoliselle".
VAINIKKA. Sohvi, sinäkö se olet? SOHVI. Minäpä niinkin. VAINIKKA. No terve, terve! SOHVI. Kuinka olet tänne joutunut? VAINIKKA. No tulinhan SOHVI. Tule tänne kyökkiin juttelemaan. Täälläkös on soppaa, hilloa ja seleetä sekä tupakkaakin vähäsen. Neljästoista kohtaus.
Nyt puhuivat he taas Ihalaisen ja Vatasen kuolemasta ja itkivätkin vähäsen. Maija Liisa moitti jo herroja, morkaten: »Pahahenki tuo villinnee niitäkin Join herroja, kun juovat sillä tavalla, että liperiläiset hukkuvat!» Anna Liisa mietti asiaa. Katkerana myönsi hänkin: »Tottapa ne sitä varten herrat onkin luotu, jotta joisivat tätä köyhää kansaa hukuksiin... Ei noilla muuta työtä näy olevankaan.»
Pienellä ikkunan alla olevalla pöydällä oli ruoan jäännöksiä; oli vähän kaurapuuroa puukupissa ja vähäsen maitoa savi-kipposessa, mutta poika ei voinut silmiään kääntää siitä sellaista herkkuruokaa hän ei ollut moneen aikaan nähnyt!
Poika oli astunut taaksepäin ja tuijotti häneen jääkylmin katsein; ja vaikka Olina oli luonut pistävät silmänsä häneen, käänsi hän silmänsä pois pelvolla. "Sinä näytät siltä, kuin tahtoisit minua lyödä," sanoi Olina ja koetti nauraa kaikki hyväksi. Mutta se tuli vähäsen liika myöhään. Poika hakea haparoi samassa jotain ilmassa.
Laitoin piiat etsimähän, Piiat etsi värttinätä; Laitoin rengit etsimähän, Rengit etsi kirvesvartta, Läksin itse etsimähän, Löysin kuren kyntämästä, Vaivaisen vakoamasta. Kurki kielelle paneksen: "Annas aikoa vähäsen, Siksikun munani muutan, Laajat lapseni latelen."
Päivän Sana
Muut Etsivät