Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Eivät ne hääviä ole, vaan jos kaikki, joita pyytänyt olen, tuonkin verran tuovat, niin saa siitä jo kehää..." Vähiin, supistui kyläläisten hirtten veto Matille. Kun aikansa hankkivat, ja "ehtiihän tuonne vastakin," hokivat, niin rupesivat vihdoin ajattelemaan: "Vähänpä näkyvät tuonne muutkin vieneen, eikä ne siitä paljoa lisäänny jos vienkin, kun ei muutenkaan tuon enempää näy tulevan."
Oliko se joku tämmöisen aikakauden ennakkotunne, joka saatti kristityt pitämään katakombeja turvapaikkana vaarassa, vai oliko se kuten sopii pikemmin päättää, ainoastaan turvallisuuden vaisto, joka vei heidän sinne, sitä ei tiedä ja vähänpä siitä; varma on, että vainomuksen ensimäisessä julmassa leimauksessa suuret ihmisjoukot pakenivat sinne turvaa etsimään ja asettuivat asumaan noihin kolkkoihin holveihin.
»Minä vannon kunniani kautta, kapteeni Dalgetty», vakuutti Montrose, »että jos markiisi, vastoin kaikkia sodankäynnin sääntöjä, uskaltaisi teitä kohtaan semmoista julmuutta harjoittaa, minä kostaisin sen niin ankarasti, että koko Skotlanti kajahtaisi.» »Vähänpä apua siitä olisi Dalgettylle», vastasi kapteeni. »Mutta corragio!
Kun se koulu olisi vähän toisenlainen, vaan ne ovat sen sotkeneet ja velloneet semmoiseksi, etten minä pidä koko koulusta, ilmaisi Auvinen syynsä. Minkälaiseksi ne ovat sen sotkeneet ja velloneet? kysyi Hälinen. Niin että tytöt ja pojat ovat sekaisin. Mitenkäs niiden pitäisi olla? Tytöt tyttöin puolella ja pojat poikien. Vähänpä sinä tunnet kouluasioita, ihmetteli Hälinen.
»On hyvin mahdollista, että mitä panoin oli totta, ainakaan ei hän voinut tuoda esiin mitään vastasyitä. Mutta ei olisi noin pitänyt puhua. Vähänpä minä olen vielä muuttunut, jos voin antaa semmoisen vallan pahansuoville tunteille ja niin loukata häntä ja katkeroittaa Natalia raukkaa», ajatteli Nehljudof.
Silmän ympäriltä juuri näinä päivinä on kadonnut kuolleen veren kiehkura. Ja irtikö sitä pidetään sellaista petoa? sanoi kamreeri ja tummat silmät säihkivät tulisina. Vähänpä irtikin. Ukon läntsykkä tuli ihan rautakahleitten uhalla hakemaan tyttöä sinne, mutta me emme antaneet. Hakemaan tyttöä sinne! huudahti kamreeri. Olisi sietänyt saada halosta muistoa sen asiamiehen.
»Minä mielelläni auttaisin teitä, mutta minä en lupaa suuria töitä. Millaisena nyt seison edessänne, sellaiseksi olette minut ainiaan huomaava vast'edeskin. Teidän ei pidä koskaan sanoa: Suuret olivat sananne vaan vähänpä teitte. Nyt kuitenkin lupaan: Me koetamme.» Sanoja oli syntymäisillään Allin huulille, mutta ne kuolivat pois, sillä iloisia torven ääniä kaikui kaukaa.
"Otin tässä joulun rinnassa vähä lomaa ja pistime katsomaan ukko Tahvoa isämiestä näet kuinka se jaksaa." "Vanhoja henttujasi et tainnut katsoakaan?" "Vähänpä ne katsoin paranevat. Tuntuvat saaneen uusia heiloja ja minä myös: "Ennen mä suutelin paimentyttöä kontti hartioilla; vaan nyt minä suutelen hienohelmoja Linnan markkinoilla." Oli hyvä ääni tuolla Taskis-Villellä laulaa.
Vähänpä sinä muistat.
Punaposkisena, ilosilmäisenä, hymysuuna hän juosta teputteli Lopoa vastaan eikä peljännyt enää ollenkaan. Herran terttu ! Lopo painoi portin kiinni, vilkaisi taakseen kadulle ja väistyi syrjempään lankun suojaan. Tuleppas tänne, Pekka, tule! Et usko, mitä Lopo sinulle antaa. Hän veti kukkaron esiin ja katsoi, kuinka paljon siellä oli rahaa. Vähänpä oli! Hyi, hävytöntä, ei kuin kolme markkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät