United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tästä pulasta päästäkseen Montrose joka katsoikin koko rajarauhan tarjouksen paljaaksi petokseksi Argylen puolelta, vaikka hän niiden läsnäollessa, joita se niin likeisesti koski, ei ollut tahtonut sitä jyrkästi hylätä päätti määrätä lähettilään sekä vaaran että arvon kapteeni Dalgettylle; sillä tällä ei ollut vuoristossa heimoa eikä taloa, joihin Argyle olisi saattanut vihaansa purkaa.
Kreivi Menteith alotti jälleen saman keskustelun, jonka tien vaikeus oli vähäksi aikaa lopettanut. »Olisinpa luullut», virkkoi hän kapteeni Dalgettylle, »että teidän kaltainen kunnon aatelismies, joka niin kauan palveli urhokasta Ruotsin kuningasta ja joka, niinkuin sopiikin, ylenkatsoo Hollannin Säätyjen halpamielisiä poroporvareita, ilman pitkiä arveluita antautuisi mieluummin Kaarle kuninkaan puolelle kuin apumieheksi noille alhaissukuisille, keropäisille, nenän kautta honottaville lurjuksille, jotka ovat nostaneet kapinan kuninkaan valtaa vastaan?»
Sama passari, jonkinlainen kamaripalvelija, joka laski nämä herkut pöydälle, toi Dalgettylle myös lakatun ja sen ajan tavan mukaan silkillä sidotun mytyn, jonka päällekirjoituksessa ilmoitettiin monella korulauseella, että se oli jätettävä Korkealle ja Mahtavalle Prinssille Archibaldille, Argylen Markiisille, Lornen herralle y.m., y.m.
»Siitä voin antaa kapteeni Dalgettylle tietoja», sanoi Sibbald, kreivi Menteithin toinen palvelija. »Sillä jos Drumthwacket, hänen perintömaansa, niinkuin luulen, lienee sen niminen avara, autio rahkasuo, joka on kahdeksan virstan päässä etelää kohti Aberdeenista, niin voin kertoa, että se on nykyään ostolla joutunut Elias Strachanin käsiin, joka on niin häijy kapinoitsija kuin suinkin pahin kaikista Covenant-valan vannojista.»
Dalgettylle ei tämä tarkka vartioiminen ennustanut mitään hyvää; mutta mikäs auttoi pakoyritys tässä tiettömässä, oudossa maassa olisi ollut melkein sulaa hulluutta. Hän siis matkata luntusteli maltillisesti eteenpäin aution, jylhän erämaan kautta, kulkien polkuja, jotka olivat tuttuja ainoastaan lammaspaimenille ja karjankuljettajille.
Mutta minuuttia myöhemmin, kun oli tultu toiseen luolaan, sivalsi hän sauvallaan ensin toiselle, sitten toiselle rautaristikon puolelle, ja kumea kalke, jonka sivallukset synnyttivät, todisti kapteeni Dalgettylle, että siellä oli tykki kummallakin puolella.
»Minä vannon kunniani kautta, kapteeni Dalgetty», vakuutti Montrose, »että jos markiisi, vastoin kaikkia sodankäynnin sääntöjä, uskaltaisi teitä kohtaan semmoista julmuutta harjoittaa, minä kostaisin sen niin ankarasti, että koko Skotlanti kajahtaisi.» »Vähänpä apua siitä olisi Dalgettylle», vastasi kapteeni. »Mutta corragio!
Näin sanottuaan hän vihelsi hyvin hiljaa ja sai samallaisen, yhtä hiljaisen vastauksen sen vuorisolan yläpäästä, jota myöten he olivat jo jonkun aikaa nousseet. Jouduttaen askeleitansa he saapuivat kukkulalle, missä kuu, joka nyt oli noussut kirkkaana ja valoisana, näytti Dalgettylle kymmenkunnan tai tusinan vuorelaismiestä ja saman verran vaimoja sekä lapsia.
Tuuli oli myötäinen, niin että matka joutui hyvin purjeitten ja airojen avulla. Aikaisin seuraavana aamuna ilmoitettiin kapteeni Dalgettylle, joka silloin oleskeli pienessä kojussa aluksen kannen alla, että oli jo saavuttu herra Duncan Campbellin linnan edustalle. Kannelle noustuaan hän näkikin Ardenvohrin kohoavan korkeana edessään.
Ja uskallan siis, korkea herra markiisi, sulkea hänet suosioonne, koska hän on ollut pelastuksen välikappaleena teidän palvelijallenne, Dugald Dalgettylle, Drumthwacketin herralle.» »Se on ylistettävä teko», lausui Montrose totisesti, »jonka tietysti aion palkita ansion mukaan.»