United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne eivät ole olleet mukana Noan arkissa! «Vanhimpamme» niitä tuskin hyväksyisi ne eivät hänen mielestänsä ole kyllin vanhoja; ne ovat tulleet uunista juuri tänä aamuna! «Pikku neitimme» on itse valinnut sinulle kauneimmat ja täyttänyt niillä leipäkorin. Saa nähdä eikö assessorikin hyväksy tuota »kotileipää»?» j. n. e.
Puut olivat jo palaneet hiillokselle, jonka harjalla kauniit sinertävät liekit leikkivät, leikkivät pian sammuakseen. Ikävä nähdä! Oli niin hiljaista tuvassa, että kuului aivan selvään kun hiilet poksahtelivat. Tuntui kuin olisi aina silloin kuullut kuolon kamppausta taistelevan viimeinen huokaus. Hiki nousi Nikkilän kasvoille. Hän siirtyi ulommaksi uunista.
Nyt osaan jo tämänkin keinon, kun ajattelen taaksepäin sitä kiusan päivää, jolloin ensi kerran hirveän taitamattomilla käsilläni vanutin taikinaa ja vihdoin sain uunista ottaa pari kivi-kovaa, mustaa kakkaraa". "Niin, silloin maksoi se kyyneleitä, huolimatta kaikesta lujuudestanne", sanoi nuori mies hyväntahtoisella hymyllä.
Mutta jo taas rapisee. Rapisuttelee pahus, mutta ei mene sisälle. Se vissiin oudostelee kojeen kiiltäviä läkkiplootuja. Ja Kinturi kiepsahtaa sängystään, ottaa uunista tuhkaa, sylkäsee ja hivuttelee läkkituoppia tahraisemmaksi. Sitten paneutuu taas hiljaa loikomaan ja odottelemaan.
Tuskin oli Elsa ennättänyt saada kahvipöydän järjestetyksi ja rouva leivät uunista, ennenkuin jo kuului vaunujen ryminä pihalta. Rouva otti kiireesti kyökkivyöliinansa yltään, silitteli tukkansa ja meni verannalle. Siinä jo seisoivat tuomari ja hänen takanaan Aini ja Elsa uteliaina näkemään uusia tovereitaan.
Tuomas veti hiilet uunista, istui vielä vähän aikaa ja pani sitten lakeisen kiinni. Kunhan ei Risto nyt tulisi, hätäili Sikke. Kuule, Tuomas, jos näet Riston kotimatkalla niin elä mene häntä puhuttelemaan. Hän luulisi vieraaksi... Eikö hän sitten tahdo vieraita puhutella?
Perille tultua oli emäntä rappusilla vastaan ottamassa, pyyhki kiireellä käsiään emännöitsijäliinaansa ja siinä samalla puheli: Tulipahan sieltä vieraita. Suutani vasta syyhyttikin niin napakasti oikealta puolen. Tässä ollaan niin jokapäiväisissä, kun lapoin vastikään rieskoja uunista.
Johan nyt uskaltaa ruveta täälläkin elämään... Pirtti oli pyhäksi puhdistettu. Uunista tunki kalakukon haju. Inkeri ei huomannut mitään. Hänen korvansa humisivat. Maailma musteni hänen silmissään... Toista viikkoa makasi Inkeri tiedotonna kovassa kuumeessa. Hän houri paljon. Tuomaan seurassa hän luuli olevansa ja aina hädässä, paeten milloin susia, milloin vihollisia.
Mutta oli sen isä kerran nähnyt likempääkin, kun äiti oli isän nukkuessa pannut kamarin uuniin tulen ja mennyt navettaan. Uunista kun oli kekäleet pudonneet lattialle, niin oli maanhaltija tullut herättämään. Kovasti oli kyynäspäästä nykäissytkin ja kun isä sitten oli herännyt, oli hän nähnyt sen menevän ovesta ulos, mutta silloin ei ollut ovea aukaissut. Mitenkähän se sitten ulos pääsi?
Uuni lämpisi, lieska leimusi uunin suusta, ja silloin tällöin syttyi karsta kytemään. Matti heitti rukkasensa pankolle, veti piipun povestaan, halkaisi päreen ja otti sillä uunista tulta. Sitten lämmitteli käsiään lieskassa ja katseli ikkunain tasalla lainehtivaa savua. Liisa oli laittautunut karsinalasin alle kehräämään. Matti nosti tupakkihakkurin penkin alta ja rupesi hakkaamaan tupakkia.