Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Kun Henrik oli hylännyt myöskin hänen ehdotuksensa, että lääkäri haettaisiin, läksi rouva päätänsä pudistellen pois, sammutettuaan Henrikin pyynnöstä lampun. Koivut pohahtivat iloiseen vetotuleen, ja uunista tuleva valo leikki lattian tilkkumatoilla ja seinillä. Henrik tunsi lämpenevänsä ja unen lähestyvän.
Eräänä päivänä tammikuun lopulla oli Kosmall'in lesken huoneessa entistä kylmempi; turhaan olisi silmä haeskellut uunista ainoatakaan kipinää. Sen sijaan paloi vanhalla, madonsyömällä pöydällä kaksi vahakynttilää. Sairas oli juuri nauttinut Herran Ehtoollista.
LIISA. Onkos kukaan muistanut vehnäsiä katsoa? HELMI. Voi, ei! Ne ovat unehtuneet tykkönään. Otetaan pian pois uunista, Liisa hyvä. Kunhan eivät olisi palaneet. RENNE. Rouva Ramstedt miksi pakenitte sinne? Tulkaa tänne muiden luokse. ROUVA RAMSTEDT. Pois, pois, pois elkää tulko lähelle. Lehtori Virtala, suojelkaa ! RENNE. Mitä? Pelkäättekö te minua? LEHTORI VIRTALA. Sehän on Renne Renne Hammar.
Keskustelimme hiukan aikaa tästä kamalasta hädästä ja pahoittelimme, kun ei voi tätä hätää poistaa ja tarvitsevaisia auttaa. Samassa tuokiossa syöksähtää vanhin lapsistamme kamariin hätäytteen näköisenä. "Se poika sieppasi leivän uunista ja juoksi sen kanssa kiireesti ulos", sanoi hän. Silmäsin pihalle.
Emäntä hääri padan ääressä, pihinää ja roisketta kuului uunista päin, pikkuinen lapsi itkeä tissutti välistä ja Antti tuuditteli sitä. Vihdoin sanoi vaimo: "Luulenpa vaan, että te kumpikin muistelette toisianne, vaikk'ette tahdo sitä tunnustaa". "No puhutaan nyt jostakin toisesta asiasta", vastasi Antti. Vähän sen jälkeen nousi Antti ylös ja meni ulos.
Lääräili vesikorvossa parastaikaa, oli kantanut sinne uunista poroja ja kastellut ja liannut sekä vaatteensa että kätensä ja silmänsä sen siivoisiksi, että oikein hirvitti katsoa. Jouduin epätoivoon ja harmistuin samalla. Olihan Antti jo iso poika, neljä vuotta täyttänyt, ei tuo ollut muuta kuin ilkeyttä ja vallattomuutta häneltä.
Sitä sanoessaan syöksähti uunista ottamaan niitä Annin panemia halkoja ja samassa tempasi niitä kolmisen sieltä ulos. Pojat juoksivat niihin käsiksi ja toiset hyökkäsivät rovastilta ryöstämään niitä kepin palasia ja huusivat: "Nyt ei olla Jahtirannalla. Ei olla nyt Jahtirannalla. Samalla mitalla. Mitta kun mitta, likistetty ja sullottu."
Vasta kun Helena rupesi käsin ottamaan uunista hiiliä, tarttui Georg todella toimeen ja erinomaisella sukkeluudella sytytti hiilet teekyökin torveen. Kas. mistä sinä olet tuon konstin oppinut? kysyi Helena. Georg vastasi polviltaan maasta, missä sytytteli teekyökkiä, että kyllä sitä saa leirissä yhtä ja toista oppia.
Sunnuntaiaamuna äiti aamiaispöytään asetti lihavan, kauniin ruskean pannukakun, joka vasta uunista otettuna kirisi rasvoissaan ja levitti makean tuoksun huoneeseen. »Tämän olen laittanut sinulle», sanoi äiti hyväntuulisesti. »Saat yksin syödä sen.» Mikä makeanleivänpäivä ankaran viikon ja lauantain paaston jälkeen! Aukustin suuhun kiertyi vettä, minkä hän suinkin ehti niellä.
Täälläkö te vaan, ah, Henrik, sinäkö? Kuules, hyvä Henrik, tule tänne minua auttamaan. Ja hän vei Henrikin kyökkiin. Jos oli ruokasalissa hiljaista, niin kyllä ei kyökissä ollut. Siellä rienteli olentoja sinne tänne. Mikä tuhersi jotakin jauhossa, mikä hieroi sinappia, mikä leikkeli sipulia, mikä kaatoi jotakin astiasta toiseen, mikä veti paistia uunista.
Päivän Sana
Muut Etsivät