Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Hiljaista oli heidän matkakulkunsa ja hiljaisia matkustajat. Kaksi vanhaa, jotka veivät kolmatta, nuorempaa syntistä, tekojansa tunnustamaan. Maija jäi hoitamaan ristitytärtään, tuota näkyvää synnin seurausta. Huolellisesti hän sitä tuuditti ja aina vähän päästä antoi lusikalla maitoa suuhun. Illempana pani hän puita uuniin palamaan, että tulisi oikein raitista lämmintä.
"Herra Jumala!" kiljasi hän tupaan tultuaan, ja vaipui lavitsalle, voimatta sanaakan sanoa enempää. Ellun käsi hervahti alas. Kaikki riensivät Eevan luo. "Mitä nyt? Mitä nyt? Puhu, Eeva!" "Voi hyvä Jumala! Antti..." Nyt muistettiin Antin karanneen ulos, kun oli heittänyt Ellun tupakkikukkaron uuniin. "Mikä on Antin?" kiljasi pojan äiti ja tarttui kiivaasti Eevan käteen. "Sano missä on Antti?"
Sitä paitsi täytyy sinun hankkia tulikivi, jonka panet kamarisi uuniin. Kun talvella lämmität uunia, tulee tulikivi tulikuumaksi. Silloin panet läkkilaatikkoon perunakeittoa tahi manna- tai tattaripuuroa, jonka sitä ennen olet kiehauttanut, suljet pellit ja menet työhösi. Kun tulet kotiin, on ruoka valmista, sillä tulikivi pysyy lämpimänä monta tuntia.
"Joku meiltä kuolee, kukahan lienee, vaan ilman ei se mene tämä syksy. Kyllä minun uneni ennen on toteen käyneet", tuumi Taavetin äiti, istuen nurkassa ja nojaten päätänsä lämpöiseen uuniin. "Enhän vaan minä", sanoi Mari. "Enkä minä" sanoi Hanna. "Kukaties minä", sanoi Esteri. "Pikemmin se olen minä", Liisa, nuorin tytär hökäisi.
Kylläksi oli hän jo muutenkin alentanut itsensä. Hän otti hänen kuvansa, repi sen pieniksi palasiksi ja viskasi ne uuniin. Samoin kaikki kirjeet, joita hän oli säilyttänyt. Ja sitten hän nauroi taas, tuommoista kamalaa, soinnutonta naurua.
Sitten hän avasi sen taas ja tuijotti siihen kauan, rutisti sen vihdoin kokoon, heitti uuniin ja sytytti palamaan. Sitten hän istui kauan kirjoituspöytänsä ääressä nojaten päänsä käsiinsä. Kuka kuka oli lähettänyt hänelle tämän kirjeen kuka oli lausunut sanan, jota hän ei uskaltanut ajatuksissaankaan lausua?
Entäpä kerran keikkuisin minäkin, ajatteli Annikki, mutta ei huolinut vastata, solahti mahtavan emännän sivuitse pirttiin, tempasi siellä piakan toisen naisen kädestä ja alkoi sillä riemuavin mielin piiraita uuniin kiidätellä.
Hän tunsi että hän ei uskaltanut nukkua että hän tuskin uskalsi ajatella. Ainoa, minkä hän voi tehdä, oli panna kuiva paita päällensä, lisätä puita uuniin, kääriä täkki ympärillensä ja istua koko yön tulen ääressä nojatuolissa. Minun veljeni ei ollut kuitenkaan kauan näin istunut, ennenkuin hänelle tuli lämmin ja hetken kuluttua hän nukkui.
"Aivan nyt tulin ja panin kolme suurta pölkkyä uuniin, kestää kai ne vähän aikaa jöhöttää, ennenkuin ovat porona", sanoi renki kahvia ottaessaan. "Mitä sinä pölkyistä panit", mutisi isäntä. "On teillä pyhäpäivänä aikaa lämmittää pienemmilläkin puilla." "Näkyypä nuo isotkin puut palavan niin pyhänä kuin arkenakin.
Piika juoksi heti viemään puita ja tulta saunan uuniin, mutta kun se oli joutunut, niin ei Laara tahtonutkaan lähteä, valitti päätänsä raskaaksi, se voisi löylyssä vain pahentua, eikä enää vilustanutkaan niin haitalle asti. Piika oli pannut kahvipannun tulelle heti pihaan tultua ja keitti sen lisäksi maitoa. Näillä lämmitti Laara itsensä ja meni sitten vuoteelleen kamariin.
Päivän Sana
Muut Etsivät