Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Ja tämä utra hirtehinen kiittäköön luojaansa, jos hän vielä itse voi nähdä itsensä riippumassa. JETTER. Onpas sillä liukas kieli. RAKENNUSMESTARI. Kärpästen kanssa tuo tuommoinen saattaa käydä päinsä. Vaan ampijaiset he pilkkaavat teidän hämähäkin-verkkoanne. VANSEN. Sitä myöten, mitä lajia hämähäkit ovat.
Mikko pysähtyi ja alkoi: Kuule sa ukko utra, kiven kovan kolkuttaja: jop' on taisi tuho tulla, paha päivä päälle saaha, viljan vienyt kun on vilu, vienyt, syönyt syötävämme. Pakkanen puhurin poika, kylmäkynsi, viluvarvas, otti ohran, katkoi kauran, ruumeniksi rukiin ruhtoi, poispa otti potaatinkin. No, Mikko mielevä mies! huusi Ursin, joka oli tullut seurahuoneelta ja hoiperteli nyt Mikon edessä.
Hoi on armas vaariseni! Anna armas vaariseni, Anna viinoa velaksi, Viinoa pikarin verta, Tähän suurehen suruhun, Apioihin mielaloihin! "Mikä suurena suruna, Apioina mielaloina?" "Sepä suurena suruna, Apioina mielaloina: Hepo huono, akka tiine, Itse mies vähäväkinen." Jo nousen nokinen poika. Kauan malkio makasin, Viikon utra uinaelin, Nokisilla nuotioilla, Hiilisillä hiertimillä.
Saapui vihdoin sinne ukko utra, itse Virokannas Karjalainen, joka syrjäisessä sydänmaassa eli yksin salon saunassansa, eli muinaisissa muisteloissa, lauleloissa ajan vanhan vainen. Hänkin nähnyt oli liekin lennon, kansan humun kautta korven kuullut, kaalonunna tuota katsomahan, vaikka tiellä jäänyt muista jälkeen.
Puhui poika puolikuinen, kaksiviikkoinen kajahui: "Ohoh sinua, ukko utra, ukko utra, unteloinen, kun olet tuhmin tuominnunna, väärin laskenna lakia! Eipä syistä suuremmista, töistä tuhmemmistakana itseäsi suolle viety eikä puulla päähän lyöty, kun sa miesnä nuorempana lainasit emosi lapsen oman pääsi päästimeksi, itsesi lunastimeksi.
Työnnälti venon vesille, kolmilaian lainehille; itse loihe soutamahan. Sekä souti jotta joutui: souti luoksi Väinämöisen, luoksi itkevän urohon. Siinä itki Väinämöinen, urisi Uvannon sulho pahalla pajupurolla, tiheällä tuomikolla: suu liikkui, järisi parta, vaan ei leuka lonkaellut. Sanoi Pohjolan emäntä, puhutteli, lausutteli: "Ohoh sinua, ukko utra! Jo olet maalla vierahalla."
Päivän Sana
Muut Etsivät