Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025


Kaikki he ajattelivat, että koittaisi meille ikäänkuin uusi päivä. Yhäti on ; enkä tiedä kohta enää, uskallanko luulla, että teissä valkenee meille aamu. On helppo nähdä, mistä sinä saat moiset myrkylliset sanat. Sinun korviisi ovat kulkeneet ajattelemattoman lauman kuiskeet ja nurinat asioista, joita se niin vähän kykenee arvostelemaan.

Varmaan tukehdun, tai tulen hulluksi, jos tätä kauvemmin kestää. Sentähden tuumailin, että TEUVO. Sanokaa pois! MAIJU. Voi, se on niin uhkarohkeata, niin tavatonta TEUVO. Teette minut oikein uteliaaksi. MAIJU. Pelkään, että ajattelette minusta pahaa. TEUVO. En, kunniasanalla: en. Mutta joutukaa nyt! MAIJU. Kun saisin sen kieleltäni. En ole vielä koskaan näin ujostellut TEUVO. Uskallanko arvata?

"Hiljaa hyvää tulee," hänen veljensä keskeytti häntä. "Uskallanko pyytää, että käskisit hoitajia viemään lapset vähäksi aikaa sisempiin huoneisin?" "Heti!" Kleopatra huusi innokkaasti ja työnsi rajusti vanhimman poikansa, kun tämä kiivaasti ilmoitti tahtovansa jäädä enon luo, ovesta ulos, ennen kuin sen hoitaja ehti sitä rauhoittaa ja ottaa käsivarrelleen.

Kirjevaihtoon rupeemiseksi tässä asiassa vaaditaan ruhtinaan lupaa, eikä hän sitä luullakseni Juho veljen pyytäessä taida kieltää. Itse toivoisin saavani olla sanelematta tästä asiasta." Hetken mietittyänsä vastasi Juho: "uskallanko pyytää että sanoisitte sen miehen nimen, jolle Margareetta on kätensä antanut?" "Mauno Malm." "Tuo rohkea partiomies!

Mutta se yksi toitotti vielä kuuluvammin: Talo on juuri samanlainen kuin eno Franssin oma eikä ole siis mitään syytä olla varma siitä, ettei meidänkin yläkerrassa tanssita ! Näin ollen minä en ole ainoastaan viinin ja portterin kaupalla upseeriksi tullut, vaan . Uskallanko ajatella loppuun asti? Hannes oli rohkea ja itsepäinen.

ALLI: En tiedä, uskallanko sanoa sen sinulle. Se on niin toista kuin sinun rautainen miehesi. KERTTU: Toista? ALLI: Niin. Minä jumaloin sellaista miestä, mutta en minä häntä ikinä voisi rakastaa. KERTTU: Et voisi? ALLI: Enhän minä uskaltaisi koskaan edes istua hänen sylissään. Kun miehesi kerran suuteli minua otsalle, niin minä olin vaipua maan alle. Kuinka sinä voit suudella sellaista miestä?

"Neiti van Arsdel, sanokaa, uskallanko toivoa, että voisin voittaa lempeänne." "En hämmästyisi, jos sen voisitte tehdä", vastasin minä.

Nyt tämä elämä taas alkaa luistaa... Koittaa tästä Johannallekin vielä valoisemmat päivät... Kreeta, Kreeta hoi!... Joko ne menivät?... Uskallanko tulla? Tuolla ovat salin puolella. Tule vaan! Ei pelkoa, että ne hetkeen aikaan tänne ennättävät. Kreeta!... Katsokaa tänne vähän tarkemmin! Kreeta. Siunaa ja varjele!... mitä sinä Johanna nyt!... ihanko sinun heti täytyi ottaa tuo puku yllesi?

Uskallanko sanoa, että olet se ystävä, jonka olemassaoloon olen uskonut niin vahvasti, että jo ennenkin olen kuin aavistanut henkesi läheisyyden? Ja siinäkö onkin syy siihen, että kohta niin tutulta tunnuit? Sydämeni riemuitsee: sinä se olet, sinä se olet. Järkeni sanoo: minä tiedän, mitä sinä olet minulle, mutta mistä tiedän, oletko sinä se yksi ja ainoa? Voisinhan joskus tavata jonkun toisen.

Eivät lapsi kulta. Ne ovat fakkimiehiä. Oletko sinä sellainen? En! Minä olen haaveilija. Ja nyt, niinkauan kuin olen sinun luonasi, onnellinen haaveilija. Minun on niin hyvä olla. Tahtoisin tähän kuolla. Ja kuitenkin tiedän, etten uskaltaisi sitä tehdä. Birger? Mitä? Rakastatko minua? Voisitko sinä rakastaa minua? Ihan täydellisesti tarkoitan. Sano, sano. En tiedä uskallanko. Ja mikset?

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät