Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Me voimme ymmärtää, mikä tuo menetelmä on. »Ampua Tuonelan joutsen» merkitsee: upottaa tajuntansa sydämeen ja elähyttää se voimakeskus, joka sydämessä piilee ja se voimakanava, joka sydämestä kulkee aivoihin. Kun tämä on tehty, on ihmisen sydän uusi ja koko ihminen kuin uudestasyntynyt: hän on hyvä, hän on säälivä, hän on myötätuntoinen.
Hän ohjaa Joosepin huomion järvelle, ja kolahuttaa häntä samassa kirveen hamaralla takaraivoon niin, että toinen ääntäkään antamatta vaipuu maahan. Sitten vetää hän heti ruumiin jyrkänteen reunalle ja syöksee sen alas. Pitikö hänen se nyt sinne jättää vai olisiko parempi upottaa se, oli toinen kysymys. Ruumis näkyy polulta.
Jolla ei ole tehtävää, tai joka ei täytä tehtäväänsä, hänet kerran myrsky upottaa. Toinen on tuon miehen laita, Hän on määrätty elävänä toimittamaan ankaraa, kovaa työtä; siihen on hän alusta alkaen tottunut; meren aallot ovat hänet tuommoiseksi kasvattaneet, myrsky on hänessä herättänyt voiman tunnon, ärjyvä vihuri pelottomuuden.
Eräällä virsitaululla oli vielä kaksi numeroa paikoillaan; ne osoittivat kuningas Daavidin psalmia n:o 62; se oli viimeinen virsi, minkä seurakunta oli veisannut. Avasimme sen itkusilmin ja veisasimme: "Auta mua, Jumalani, tässä tuskass', Vedet syvät sieluni ylits' puuskaa, Virta väkevä upottaa minun, Pohjattomaan mutaan vajoon, Muotoni muuttuu, hahmoni hajoo, Kuitenk' viel' turvaan sinuun.
Ankara oli kapina niinkuin autiolla merellä koska kaikki tuulet yhteenrynkää ja laineet korkealle kuohuu, niinpä tässä sydämmeni kuumat laineet mun sieluni tahtoivat upottaa. Mutta ylös pimeydestä, myrskystä ja häiriöstä mä katsahdin ijankaikkiseen aamutähteen, enkä vaipunut vaan kohosin, ja kauvas jäivät jyrisevät laineet jalkojeni alle.
Hänessä oli herännyt sanomaton kostonhalu, ja ellei hänellä olisi ollut nuo kolme poikaa pelastettavina, hän varmaan olisi äkkinäisellä käännöksellä koettanut upottaa tuon kirotun veneen, joka yhä ikäänkuin pilkalla pysyttelihe hänen vierellään ja jonka pahan aikomuksen hän nyt hyvinkin käsitti.
"Sääli on häntä, kovaonnista, joka on kaikki menettänyt", puhui Antti Hannalle, joka oli kysyvän näköinen. "Kaikki hän menetti: isänsä, sinut ja nyt lopuksi järkensä..." "Eipä säälinyt hänen isänsä sinua, kun aikoi kuohuvaan koskeen upottaa. Yhteinen tuuma on isällä ja pojalla ollut!" Antti mietti hetken ja sanoi sitten varmalla äänellä: "En usko pojan tietäneen isän aikeista!"
Tasma tarkasti surullisena tuota reipasta, nuorta tyttöä, joka säkenöivin silmin oli puhunut sitä mikä hänen mieltänsä ahdisti: Jos uskotte, että vaarat vähenevät kun minä vaikenen, niin onhan helppo sitoa kivi kaulaani ja upottaa minut Saimaaseen. Suokaa minulle anteeksi, rukoili Maria kelmeänä ja ääni epävarmana.
Sen näin, ja myöskin olen nähnyt sen. Ah, seuraa nyt jo ääntä sydämen! Vaan jos sen lakkaamaan saat kuulumasta, Niin toki näihin kysymyksiin vastaa: Sä kristikunta, mistä kerskailet? Näet virtaan vaipuvan sä tuhannet. Mit' olet tehnyt niitä auttaaksesi, Jotk' upottaa tuon kuolon virran vesi? Teeskentelijä!
Vaikka vaimonsa olikin jättänyt hänelle kuvansa perinnöksi Lyylissä, joka olikin isännän ainoa toivo ja ilo, ei hän kuitenkaan heti voinut unhottaa surkeata vahinkoansa ja tukahuttaa katkeraa ikävyyttänsä, sillä hän tiesi kadottaneensa sen, jota ei taideta kullalla eikä hopealla palkita. Mutta maailma on paha ja kavala. Se kietoo pauloihinsa heikot sydämet ja upottaa turmeluksen syvyyteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät