Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Minä tiedän sen, mutta elä Jumalan tähden sano Untolan Kimmolle, että kuulit tämän minun suustani. KULLERVO. Tahdotko mennä? Kiitä jalkoesi nopeutta, ettäs pelastuit, sun muuten tämä kivi luonnottomaksi aineeksi runtonut olis. Nyt Ilman kartanoa kohden päivätyötäni päättämään ja siitä suorasti Untolaan käy kostoni tie. Näytelmälaitosten muutos.
Ja tällä yöllä ei tuuli käy, ei metsä humise, eikä kehräile siikko sammaleisella kalliolla; sen tyyneys on ikuinen, ja pimeys tyyneyttä syleilee. Oi aamuton yö! Untolan palo leimuu! Pois paita rautainen, sinä poveani ahdistat! KIMMO. Ken häiritsee uneni? KULLERVO. Kimmon ääni! Mitä tahdot, mies?
KULLERVO. Eipä aarteet siellä; niitä muualta etsikää, jos heitä ensinkään Untolan tienoilla löytyy. TIERA. Mutta olvi meni, emmekä nyt kaulaamme kastaa saa. KULLERVO. Nauriskuopassa, nummen töyryllä tuolla, olvitynnyrit käsitätte. Mutta enemmin puita tulelle. Tässä on aika halko. Tule lisäksi loimoon sinä myös. VIKSARI. Yhteen iloon kaikki. Tiimanen. Tästä nousee ankara palo.
Syvällenpä se maahan kätkettiin. KULLERVO. Kimmo, elä katso päälleni noin aaveen tavalla! KIMMO. Mistä maasta olet? KULLERVO. Nyt leikkiä lasket. Sinä et tuntisi Kullervoa, kumppanias Untolan päivistä? KIMMO. Hänen tunsin, mutta nyt en häntä nähnyt ole, sitten kuin tästä hän läksi, puetettuna rautapaitaan. Sinä, kenties, sanoa taidat, missä nyt löytyy keltakiharainen mies?
Niinkuin yksi, Tässä seisokaatte kaksin! Lue nyt loitsuja, Onervo! Nämä kaksi yhdistämme Kultaisiksi kumppaliksi Näille Untolan saloille. Viljelkää veriset jäljet Rikkahiksi, riistaisiksi, Suvun nousevan suloksi! JOUKKO. Suvun nousevan suloksi! MUTRU. Häälahjaksi sulle, Kotro, Annan kultia koperon. Nämä Untamon tuvasta Ryöstin vanhasta vakasta. Perusta pesäsi näillä.
Jos kirahdat tästä yhdellekin auringon alla, niin oletpa kuoleman mies, koska sun kohtaan; sen vannon. NYYRIKKI. Hyvä ystävä, minä olen ääneti kuin kiiski kiven alla, en jalkani alustallekaan kuiskaa tätä tietoa. KIMMO. Tee se ja lähe matkoihis! NYYRIKKI. Kas kas, kuinka olet äkeä, veljeni! Etkö salli mun pikimältään pistää itsiäni sisään Untolan pirttiin? KIMMO. Sitä, Jumal' avita! en salli.
KULLERVO. Vihamiesnä sinne tarkoitan. Verinen kosto mielessäni palaa, mutta eipä kuulu asia muille. TIERA. Ehkä yhtä paljon muillekin. Tiedä, että eräs kumppanimme, Korventaustan Kinnu, karhunampuja hyvä, Untolan peikkoin pesässä surmansa sai. Hänen murhasit he ja viskasit kurjan kujalle kuin koiran, saaliiksi korpeille; mutta meidänpä surmansa kostaa tulee. Mies, eikö asiamme ole yhteinen?
Mies, sinä Untolan korvessa mun kontion kynsistä kerran pelastit. KULLERVO. Sen muistan. TIERA. Enkö sulle kiitoksia velkaa ole? KULLERVO. Hyväntekeväisyydestä en sua toki silloin auttanut, vaan tein sen huvikseni. Mutta kuinka seisovat ilmat? TIERA. Teit sen vaan huviksesi? KULLERVO. Tiedätkö pohjoisesta? TIERA. Tuolta luulemme hänen puhaltavan, koska palkeensa käyvät. Eriskummallinen mies!
KULLERVO. Käy järkees, Kimmo, ja havaitse entinen toveris, Kullervo. KIMMO. Sen valehtelet; Kullervo merkkiä otsassansa kantoi ja sentähden häntä tähtipääksi sonniksi kutsuttiin, Untolan Tähtiöksi. Pimeys olkoon, pimitköön järkeni valo myös, niin kuin häneltä tuossa; ehkä vähemmin tuntisin kauhistuksia näitä. Mene Hiiteen, Untolan peto! KULLERVO. Tämähän on kuolemata kamalampi.
Päivän Sana
Muut Etsivät