Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Hän oli kyllä toisinaan ajatellut että voisiko kohtalo, joka jo kerran oli tarttunut salaperäisellä kädellään hänen elämäänsä, joskus viskata lapsen ja Olavin silmä silmää vasten. Mutta hän oli karkottanut sellaisen ajatuksen kuin pahan unen luotaan.
Pappi toimitti eron heidän välillään ja nuhteli kevytmielisyydestä. Alakuloisena Jahvi kuunteli tätä nuhtelua, eikä ollut vesi silmistä kaukana, mutta eipä ollut iloinen mieli toisellakaan. Selittämättömän oudolta tuntui ainakin Jahvista, kun he sen jälkeen heittivät hyvästit toisilleen. Tämä olisi ollut kylliksi unen näkönäkin, mutta täytyi se totenakin kärsiä. Niin kävi heille.
Päässä patsahan anoppi Sanomia tieusteli: "Mitä tiiät sanomia?" Virkki orja orren päästä, Paimo patsahan nenästä: "Elä kysy sanomia, Ouot oli unen näköni." Antoi vävy kostitsoita. Emo syö ja kiittelevi: "Jo olen jotai syönyt, Syönyt voita, syönyt kuuta, Syönyt lehmeä mahoa, Syönyt karjua sikoa, Ei tämän makehisia, Vävyn unen antehia, Lapseni lähettämiä."
Vastaantulijoista ajoivat toiset rattailla, toiset reellä. Umpinaisessa kuomireessä ei minulla toki kylmä ollut. Haluaisiko äiti aluksi teetä? Kiitos, lapseni, ei näin myöhään. Se veisi minulta unen.
Heidät Hermes koht' unen helmaan herpasi kaikki, joutuen salvat siirsi ja portin tempasi auki, päästäen vaunuineen Priamon kera kuulujen lahjain.
Mut älä vaikene, jos täältä pääset hänestäkään, mi noin on nopsa-kieli ja ranskalaisten rahan vuoksi kärsii. Voit virkkaa: 'Näin Dueran miehen siellä, miss' syntisillä kylmä on. Jos tietää myös tahdot muista asukkaista paikan, sun vierelläs on Beccherian miesi, Firenze jolta kaulahuivin katkas. Gianni del Soldanier lie tuonnempana, ja Ganellone, lisäks Tribaldello, mi unen aikana Faenzan aukas.»
Usein öisin, erittäinkin kuutamon aikana, hän ei voinut nukkua vaan siksi, että tunsi liian valtavasti uhkuvaa elämäniloa, ja unen asemesta, joskus aamun valkenemiseen saakka, käyskenteli puutarhassa mietiskellen ja haaveksien.
Palasimmekin nyt Linkosen kotiin. Siellä hänen vaimonsa katsoa murjotti nurjana ja ääneti vuoroin makuuvaatteitaan ja minua. Mykkä suuttumus tuijotti hänen harmaista silmistään. Mutta syyllisen oli vaikea toista syyttää. Muhkuen ja mähkyen kantoi hän yhteistä synnin rangaistusta. Meistä sitä vastaan sinä iltana valui saarnentervaista iloa, kunnes uuvuimme unen korisevaan syliin.
Leijonon ravintolan suuressa pitohuoneessa istui yksinään nuori mies hyvin valmistetussa pöydässä ja söi niin hyvällä ruokahalulla kuin pulskan nuoren miehen kahdella kymmenellä iällään tulee, sitte kun koko päivän on kävellyt vuorilla ja laksoissa. Monta kertaa hän vaan katseli kuin unen alta noita erinomaisen raskaita hopeisia pöytäkaluja.
Ne lentäen kotia kiiruhtaa, tulee parvin siivekkäin: kaikki päivän muistot palajaa unen kyyhkylakkaa päin. Ken teistä, te linnut, suorimman vanan kyntää kotihin, läpi illan ruskon kirkkaimman? Sun sanasi, armahin! Alfred de Musset
Päivän Sana
Muut Etsivät