Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Hän tahtoi mielellään olla yksin, heittäytyä päivän helteeseen ja antautua kokonaan tunteitten, epämääräisten, ihanain ilojen valtaan. Kun hän eräänä aamuna näin unelmoi, heräsi hänessä näky, pikainen muisto tuosta päivänpaisteisesta kolkasta puitten siimeksessä metsikössä lähellä tretat'ta.
Tutut aitat jo kaikki unelmoi, koko kylä uinailee. Vain joelta hanurin soitto soi ja verkkaan loittonee. Kaikk' elämän äänet on kuolleet pois yön helmaan lumotun. Jos mun murheeni muistotkin vaieta vois ja sydämeni mun! Koti-ikävä Jo kylässä kaikki nukkuu ja kaikk' ovat kotonaan. Mun tienikin kylähän kulkee, mut ei kotiin konsanaan.
Ja Jeanne, jonka tunteet olivat sammuneet, jonka masentunutta sydäntä ja hentomielistä sielua näkyivät liikuttavan ainoastaan leudot tuulenhenkäykset, joka vain unelmoi ihastuneena, mutta haluttomana ja oli innostunut haaveilemiseen, mutta kuollut lihan himoille, hän oli kaikesta tuosta petomaisesta saastaisuudesta hämmästyksissään ja täynnä inhoa, joka muuttui hänessä vihaksi.
Sitten hän heittäytyi horjuvalle sohvalle ja unelmoi pyhästä neitsyestä, joka istui tämän kukkasaidan takana, valmiina siunaten kumartumaan sen syntisen puoleen, jolla oli rohkeutta murtautua aidan lävitse. Alkoi jo olla pilkkosen pimeä, kun ulkoa kuului askeleita. Hän hypähti pystyyn ja riensi ulos.
Ja höyhenvuode hieno, uljas on sen linnan suuren saliss' suurimmassa ja Turkin matto peittää permannon ja purppurat on joka ikkunassa. Sen vuoteen untuvilla unelmoi siell' linnan herra itse levollansa ja kaukaa vieno, kaunis soitto soi ja kummat yrtit tarjoo tuoksujansa.
Ja kauan, kauan hän näin unelmoi kuun päättäessä kulkuaan poikki taivaan ja vaipuessa meren helmaan. Ilma kävi viileämmäksi. Idässä alkoi taivas vaaleta. Kukko lauloi oikealla olevassa moisiossa ja siihen toiset vastasivat moisiosta vasemmalta. Niiden käheät äänet tuntuivat tulevan jostakin hyvin kaukaa kanakopin seinien läpi.
Merellä tuolla Viel' äskeisin hyrskyt soi, Vaan tyynnä sen kalvo kaunis Nyt välkkyy ja unelmoi! Siis ällös, impeni, surko!
Tälläpä pojall' on mökki jo valmis ja kuokittu sarkaa kaksi Sinne mä tyttöni, tyttöni noudan lautsojen laulelijaksi. Kun Herra vielä taiteen talttaa käytti ja maailmoita, maita loi, kun taivaan vahvuudet hän tähdin täytti, maan ihanuudet unelmoi, niin kuvat nousi ja kuvat vaipui ja aatteet aineessa heijastui, ja aine totteli, tahdas taipui ja värit sointuhun seijastui.
Ihanteitaan luojasi kai unelmoi juur hetkellä sillä, kun sun hän loi: hän työhönsä itsekin hurmaus niin, että jäi hältä järkesi unhoksiin! KEV
En tiedä, olenko minä ainoa, joka tätä tunnen. En sitä luulisi. Kärsiviltä ja pettyneiltä näyttävät minusta kaikki. Välistä kysyn itseltäni olivatko toiveeni tulevaisuuden suhteen liioitellut? Eivätkö nuoret ylimalkaan siten unelmoi ja eikö heillä ole oikeuttakin siihen. Pitäneeköhän kaikkien yhtä kauheasti pettyä? Oi Elsa, minussa ei enää ole muuta kuin surumielisyyttä ja kaihoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät