Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
PIETOLA. Hävettää ja suututtaa tyhmyyteni. Minun olisi pitänyt jättää tapaamatta rättäriä. TURKKA. Jouduitteko alakynteen? PIETOLA. Minulle tuupattiin käteen sen toisen Turkan papintodistus. TURKKA. Sitä iloisempihan voitte olla siitä, että vävypoikanne on tavallisen kunniallinen mies. PIETOLA. Onhan se niinkin. Ja niin se onkin! En olisi osannut olla niin sisimpääni myöten iloinen kuin nyt olen.
Nyt istun tässä komeassa huoneessa, pahaa kärsin suvella ja kylmää talvella ja saan ottaa vastaan niitä leipäpalasia, joita ihmisten ovilla saan, ja minua sanotaan Gunhild kerjäläis-akaksi. No niin, paljon maailmassa tapahtuu; ja minä olen tämän hyvästi ansainnut tyhmyyteni tähden!" Marit ei vastannut, mutta jotain muistui hänen mieleensä, hän näki Tore'n edessänsä ja muisti hänen sanansa.
Paremminkin oli se ihmeellistä, että he koskaan olivat arvanneet minun surkean väärinkäsitykseni ja viitsivät tulla takaisin. Olin kärsinyt kylmää ja nälkää tällä saarella melkein sata tuntia. Mutta ilman kalastajia olisivat luuni tyhmyyteni tähden arvattavasti jääneet sinne valkenemaan.
Joukahaisen nuori sisar on hukuttanut itsensä, Ainotyttö on aalloista etsinyt viihdytystä oudolle surulleen! Väinämöinen ei ollut uskoa korviaan ensin, mutta kun kaamea totuus vihdoin hiipi hänen tajuunsa, oli hän, vanha, vakaa tietäjä iänikuinen, murheesta menehtyä. Ja minun tähteni, huokaili Väinämöinen, minun mielettömyyteni, tyhmyyteni ja ymmärtämättömyyteni tähden:
Riittää, kun vain luette Nää kanteet rikoksista, joita itse Olette tehnyt, taikka kätyrinne, Maan etua ja yhteishyvää vastaan. Ne tunnustettuanne tietää kaikki, Ett' olette te syystä luovutettu. KUNINGAS RICHARD. Vai se mun täytyy? Tyhmyyteni kuteet Itsekö purkaa? Oi, Northumberland, Sun rikokses jos olisi kirjaan pantu, Niit' etkö häpeäisi luetella Näin kaikkein kuullen?
Enköhän tee paljon viisaammin, jos lähden suoraa päätä etelämaahan takaisin, luottaen suunnan suhteen omaan vaistooni ja suorittaen kulut omasta kukkarostani. Mitähän Mr Campbell ja Mr Henderland minusta ajattelevat, jos he joskus maailmassa saavat tietää tyhmyyteni ja uhkarohkeuteni. Sellaiset epäilykset saivat minussa nyt suuremman vallan kuin koskaan ennen.
Minä tekeysin tyhmäksi, enkä ollut hänen tarkoitustansa ymmärtävinäni ja rupesin vähän vinhemmin astumaan; mutta minun tyhmyyteni vain valoi rasvaa tulelle, ja kun hän huomasi rukouksensa ja lempeytensä turhaksi Hän ankaraan vimmahan nyt oli joutunut; käsiänsä väänsi, Hän kiljui ja karjui ja huus', hänen hapsensa hurjasti liehui;
Samalla kun vaarallinen asemani minulle selvisi, valtasi minut synkkä epätoivo, kauheat omantunnon vaivat oman tyhmyyteni tähden ja katkera viha setääni kohtaan, ja minä pyörryin vielä kerran. Tainnoksista selvittyäni pelotti ja huumasi minua sama melske, sama ilkeä ja epätasainen kiikkuminen.
Minä suutuin itseeni oman tyhmyyteni tähden ja ajattelin: "sinä olet päämestari narrien joukossa etkä ansaitse parempaa kuin että kaiken ikääsi saat pitkittää kehnoa kuormaveturin virkaasi". Kuitenkaan en päästänyt rohkeuttani rappeutumaan; mutta kun havaitsin ettei ollut mitäkään voittamista hyödyllisillä ehdotuksilla päätin koettaa eikö minun jollakin hulluinhuoneen omaisella ehdotuksella onnistuisi nousta alhaisesta asemastani yhteiskunnassa.
HURMERINTA. Sinäkin? NEITI SALMELA. Niin. Näin pelkuruuteni, saamattomuuteni, tyhmyyteni. Minä olisin voinut ja minun olisi pitänyt olla aivan toinen ihminen. HURMERINTA. Mutta kuule sinä tuota naurua! NEITI SALMELA. Se kasvaa, paisuu! Olet onnellinen kuningas. HURMERINTA. Ja sinä kuningatar. NEITI SALMELA. Minä koetan tulla arvoiseksesi. Mutta minähän olen kunnoton!
Päivän Sana
Muut Etsivät