United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eihän sinulla niitä olekaan! Kuinka minä niitä nyt käteeni? Minkä tähden et ... järvellä tuulee niin kylmästi avonaiseen hihaan ... vaan ehkä sinä oletkin salongissa ... olekin vaan salongissa, Antti! Kyllä, kyllä! Miksi sinä, Antti, olet niin kärsimätön? sanoi äiti vähän loukkaantuneena.
"Kyllä minä nyt jo ymmärrän, mistä tuulee ja mistä tämä kaikki on kotoisin; olkoon kauppa sitte sinään, kyllä minä maita saan", sanoi ostaja ja lähti paikalla pois. Kun hän tuli kartanolle, seisoi hän siinä miettimässä tovin aikaa. Hän palasi takaisin huoneesen ja sanoi: "Koska olette niin tinkisä, niin minä nostan kaksituhatta, siis siihen määrään, johon olette suostuneet maanne myömään."
»Eihän se ... on olevinaan niin viisas, tietävinään kaikki maailman asiat... Että Amerikassa tuulee edestakaisin ijankaikkisesti ... senkin valehteli Jussi...» »Elä höpsi!» virkkoi Katri.
Vihdoin selvisi se siksi, että kunhan ei vain hänen hattunsa putoaisi penkiltä järveen, kun tuulee. Mutta silloin pusersi yht'äkkiä hänen sisuksiaan kuin synnytystuskissa, alhaalta tunki ylöspäin hiukaiseva kipu ja pani pari kertaa surkeasti voihkaisemaan. Kun se oli ohitse, oli hiukan helpompi olla, mutta otsalle oli noussut kylmä hiki.
Kuin yhdessä yö sekä päivä Suvi-iltaman pilvillä karkeloi, Niin onnen aamu ja ilta Mun päiväni päärmiä purppuroi. Kuin kuolon ja elämän immet Syyskuutamon kullassa leikkiä lyö, Niin syksy mun sieluni yössä Jo kerkeän kevään kukkia syö. Hanget soi, hanget soi, Jo kevät yli kenttien tuulee. Rintani lyö, rintani käy, Taas sieltä jo kuohua kuulee. Hanget soi, hanget soi, Jo loppuvi talven valta.
Silloin minä päätin, että lähdet siitä, junkkari, ja mitä vain jyviä vähänkään hinkalosta liikeni, niin niillä kaivatin ja kaivatin. »Sinne meni!» sanoivat ukot. »Takaa tuulee, eteen koituu», sanoin minä ja lisän kanssa tuli voileipä lattialta. Katsos tätä ruista! Se on jo kolmas sato siltä sijalta. Mutta vaikka ne näkevät, eivät usko omia silmiään.
"Samanlainen vene kuin monet muut", vastasi Mark, ottamatta kuitenkaan kiikaria pois silmältänsä. "Hyvä, nyt ollaan asian perillä", sanoi perämies. "Nyt tuulee vahvasti etelästä, sitä pitää meidän käyttää hyväksi vastavirtaan purjehtiessa." "Mutta virta on meitä vastaan", sanoi luotsi, "ja jos tuuli vielä yltyy, niin voisi meille käydä pahoin kallioiden ja hiekkasärkkäin välissä."
Isä ja äiti eivät sallineet meidän kanan maata aamusilla, ja oli vielä vanha kalastaja, joka aina huusi kello neljän aikana kammarimme ikkunan edustalla: "ylös reivaamaan, ylös reivaamaan!" sanoi hän, kuten merimiehet huutavat toisillensa, kuin yöllä tuulee, ja niin me nousimme nopeasti sängystä kuin nuoli sinkoaa jousipyssystä, ja alussa kyllä tuntui vaikealta, mutta viimein me ymmärsimme todeksi mitä vanhat ihmiset sanoivat että: "aamuhetki kullan kallis."
Sillä oli kertoa maailman ihmeitä kosolta ja jos jonkinlaisia. Niinpä hän kertoi, että merillä siellä Amerikan äärillä tuulee toisissa kohdin yhänne päin, ihan ijankaikkisesti, ja toisessa kohdin taas vastapäin. Ihan yhtä pohkaa vain kuuluu tuulla tuhuuttavan.
Voimani ovat murtuneet ... en jaksa ... kuulla lasteni uikuttavan puolialastomina, nälkäisinä! Vanhempani! Siskoni! Auttakaa! «On yö! Tuulee niin kylmästi! Minun on vilu ... laineet kuohuvat ja kuohuvat... Ne kuljettavat laivanhylyn rantaa kohti; ne tahtovat murtaa sen pirstaleiksi rannan kiviä vasten!... Oi ... minkä tähden se ei kerrassaan uponnut aavan meren myrskyihin?