Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Ei muu maksa vaivaa, sillä kaikki muuhan on turhuus ja hengen vaiva. EL
«Ja vanhuus on aina vanhuus. Kuuluu, että olette Kustaa kolmannen miehiä, vaikkei hänen aikakautensa turhuus ole teihin tarttunut. Heitetään nyt riitamme tähän; me emme kumminkaan tule päätökseen«. «Myönnä kuitenkin, että minulla on oikein!« «Minä myönnän sen, koska koko Ranskan valtakunnan saitte näyttämään mietteenne oikeaksi«, sanoi Klaus hymyillen.
Kaunis kuni enkeli, omisti hän monta hyvää sisällistä lahjaa, joista olisi voitu saada paljon hyvää, jos hänellä olisi ollut parempi kasvattaja; mutta nyt piti liiallisesti totutettu turhuus estää kaikki hyvät ominaisuudet. Viola oli hyvä, hänellä oli hyvä, tunteellinen sydän; mutta harvoin hän kuuli sitä, eikä milloinkaan huolinut muusta, kuin totella turhuuden käskyjä.
Ja hän »loihe itkemään», itkee päivän, itkee toisen, yli muiden hän äitiänsä itkee. Tuskassansa on hänellä aina vaan äitinsä mielessä; hän ei voi uskoa, ettei hänen hellä kantajansa olisi poismennessään jättänyt hänelle toki jotain lohdutusta. Hän huudahtaa: »Oi on ehtoinen emoni, Mitäs mulle tänne heitit, Eläessä tällä maalla?» Samassa kuitenkin hänelle tämän kysymyksen turhuus juohtuu mieleen.
Oikea euroopalainen henki on se, joka uskaltaa sanoa itselleen, että työ, jolle on uhrannut elämänsä, kenties on turhuus. Aristokraatiseen hengenkulttuuriin sisältyy pisara skeptillisyyttä, joka saattaa omasta oivallisuudestaan sanoa: »Hyve, sinä et ole muuta kuin sana!» Nuoruudessaan Renan perusti idealistisen hypoteesin etupäässä siveellisen tietoisuuden tosiseikkaan.
Eivätkä putoo: niin on turhuus kevyt. JULIA. Hyv' iltaa, hurskas isä! LORENZO. Romeo kiittää Molempain puolesta. JULIA. Hänelle samaa, Ois muuten hänen kiitoksessaan liikaa. ROMEO. Oi, Julia!
Tuhlaajapoik' oon onneton; Mun turhuus saanut paulaans' on, Mutt' siitä tahdon päästä, Ja taivaan' Mä aikahan En jätä epätietoisaan. Torger oli vähällä tukehtua; kaikki rupesi kääntymään ympäri. Hoiperrellen tuli hän kotiin ja pani heti maata. Polta minun viuluni, Kari, polta se, sanon minä, muuten minä tulen palamaan ijankaikkisesti.
Mutta pitelee päätänsä. Jaa ... rumilla ilmoilla voisin olla Krokelbyssä, vastaa Sakris. Ja mikä on raha? Kunhan kehittyneempi ihminen tulee maailmassa toimeen! Minä: raha on turhuus... Ja kuulkaas: minulla on ollut täällä niin lysti olla! Minulla on ollut täällä niin lysti... Yhtäkkiä huudahtaa Sakris: Niin lysti ... kuin olisin teidän ottopoika! Ja tädinkin ottopoika! Ottopoika? ällistyy Mikko.
Hän ei tahdo kuulla totuutta; hän välttää sanomasta sitä toisille. Ja kaikilla näillä oikeudelle ja järjelle niin vierailla taipumuksilla on luonnolliset juurensa hänen sydämessään. III. Turhuus. Kunnian suloisuus on niin suuri, että me tavoittelemme kaikenlaista, yksinpä kuolemaakin, vain sen takia, että toivomme sen tuottavan kunniaa. Ylpeys painaa yhtä paljon kuin kaikki kärsimykset yhteensä.
Hän tunsi, vieraalla maalla, juuri sen pöyhkeyden vastakohdan, jota me täällä kotona panemme meidän niin kutsuttuun rakkauteemme ulkomaalaista kohtaan. Se ei ole mikään todellinen rakkaus ulkomaalaista kohtaan, vaan pieni turhuus.
Päivän Sana
Muut Etsivät