Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Tuomas ei pysynyt ihastuksesta enää pitkällään, vaan Laaran tupaan tultua nousi istumaan ja jotain tehdäkseen meni tuopista juomaan. Hän oli taas autettu. Laara läikäytti juomista rinnoille ja silloin heti käsiksi kastamaan. Tämä ei ollut pahaan mieleen kastettavasta, sitä nauratti armottomasti, kun sai suojella kasvojaan, sillä niitä tahtoi Tuomas omilla kasvoillaan kostutella.
Siitäpä jo on aikaa, mutta mitähän luulisitte hänen sanovan palvelijoista, jotka juovat emäntänsä tuopista sill'aikaa, kun emäntä itse on kamarissaan valmiina menemään vihille sen miehen kanssa, jonka on valinnut. Jalkapuuhun siitä joutuisitte ettekä siitä ennen pääsisi, kuin jalkanne kuivaisivat ja te oppisitte huoneentaulun alusta loppuun ja lopusta alkuun takaperin.»
Eihän se tämä vanha rukin rumilaskaan ... ei sillä tee liinoja kehrätessä mitään ... ja ovat vielä niin huonosti loukutettuja. Paremminkos villoja? Ja kun ruustinna vielä aikoi panna kankaan ... eikö panne jo tällä viikolla! Mistä se sitten kuteita saa, kun on kuteet täällä? Ei vastannut Matti siihen mitään ... yhä söi vain, ja ryyppäsi tuopista piimää.
Söi aika tavalla, vaikka verkalleen; mihinkäpä häntä nyt hyvin kiirekään söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää, johon oli puoleksi enemmän kuin puoleksi pannut maitoa sekaan... Lähti sitten syötyään navetassa käymään. Katsottavahan se oli lehmäkin, oliko syömistä ... siinä se ynisikin parressaan Mattia vastaan, ja häkki oli tyhjä.
Paremp' ois omalla maalla Juoa vettä tuohisesta, Kun on maalla vierahalla Juoa tuopista olutta. Emon kanaset. Kasvatti minun emoni, Kasvatti kanoja parven, Toisen parven joutsenia, Nuot on aialle asetti, Seisotteli seipähälle; Tuli kokko, niin kohotti, Tuli haukka, niin hajotti, Tuli lempo, niin levitti, Yhen vei Wenäjän maalle, Toisen saatteli Savohon, Kolmannen kotihin heitti.
Mari tuli takasin, taarituoppi kädessä aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut... Hänen silmänsä eivät olleet aivan samallaiset kuin ulos mennessä... Kasvot näyttivät pestyiltä. Vieras herkesi jo syömästä, juotuaan vähän taaria tuopista. "No mitä nyt on tehtävä Mari kulta?" alkoi hänkin semmoisella äänellä kuin ei mitään olisi tapahtunut. "Ajatko sinä nyt minut tuonne yön selkään."
Ei saanut sanotuksi, vaan sen sijaan ryyppäsi tuopista sinukkata. Vasta sitten hän uskalsi. Mi-minnekä si-sinä menet maata, kun ? Kun mitä? Kun vuoteesi vieraalle annoit. Saunaan, tiuskaisi Marja Olisi ehkä viileämpi maataksesi mi-minun aitassani...? Minä vaikka menen tallin ylisille. Marja meni ulos. Näkyi menevän niinkuin olisi taas ollut vihassa jostakin. Näkyi menevän saunaan.
Vastustajat olivat vaiti, mutta katselivat vihaisesti toisiinsa. Matti ja Karen joivat samasta tuopista samalta laidalta ja molemmat emännät katsoivat hymyillen silmäkkäin. "Annas tänne suolamalja!" sanoi Petter ojentaen kätensä. Matti ojensi astiaa isällensä, mutta kaatoi vahingossa pöydälle. "Pitele tarkoin Jumalan lahjaa," torui Petter, "suola on hirmuisen kallista."
Paljo ennen sinun kanssasi juon ma vettä virrasta, Ennenkun ma muien kanssa joisin olutta tuopista. Nimesi mä kirjottelen hopiahan, kultahan, Kuvasi mä kätkielen syämeni pohjahan. Sinussapa syämeni kiini riippuu ainian, Sinuapa ainoata minä aina rakastan. Kaiken hyvyytesi eestä sinua ma kiitän nyt, Vaikka usein väärin tein mä, et sä mua heittänyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät