Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
"Voi emäntä kulta! joka varastaa niin julmasti kotoaan, millä hän muulla maksaisi palkan. Minulleki tarjosi hän jyviä käsitöitteni edestä, mutta mitä minä hänen jyvillänsä teen; rahan tuo sitten maksoi. Hän kokee olla aina niin höyli minullekin, ikäänkuin en minä häntä tietäisi ja tuntisi.
Kukapa ei tuntisi Manasse Jäppistä, tätä aikamme kuuluisaa oppinutta, jonka ansiot kansanvalistuksen ja lukutaidon levittämisen alalla ovat niin suuret, että nykyisen ylitirehtöörin jälkeen hänet valitaan Suomen kouluylihallituksen ylitirehtööriksi.
Ruustinna vadin nähtyään löi käsiään yhteen ja huudahti: Ihme ja kumma kun on menneenkesäisiä marjoja ja näin hyvästi laitettuja ja säilytettyjä talonpoikaisessa talossa ja täällä äärettömän erämaan sydämessä. Emäntä naurahti lystikkäästi ruustinnan kummeksimiselle ja sanoi: Ei se ole tuohesta talonpojankaan suu, ettei se hyvää tuntisi. Ja se ei meille maksakaan mitään, ainoastaan vähän sokeria.
Niin, eikö se kuuluisa ja maailman mainio professori Stobenius voisi Stobenius. Ooh, te tunnette minua ? Räätäli. No, kuka ei teitä tuntisi, herra professori! Kansanvalistusseuran kalenterista olen lukenut teidän elämäkertanne ja nähnyt teidän muotokuvanne. Stobenius. Vai niin, se ilahuttaa minua kuulla, vai niin.
Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen?
Nyt tiedän: onni, ilo, riemu mainen On lamppu, joka öljyns' oman syö: Se olkoon kuinka kirkas, hehkuvainen, Sen sammumisen hetki kerran lyö! Nyt tiedän: tosi onni silloin täällä Lähinnä on, kun murheen pilv' on päällä! Keskeltä kukkien jos polkun' oisi, Jos sua, suru, tuntisi ma en, Sydämen' ehkä ihastua voisi Liiaksi muotoihin ja kuorehen.
Ken hyvänsä, vaikka kuinkakin kaunis ja kuinkakin ylpeä prinsessa, tuntisi itsensä onnelliseksi ja kunnioitetuksi, saada sitä kantaa; päästä puolisoksi ruhtinaalle, joka ei ainoasti kasvoiltaan, vaan myöskin sielun ja sydämmen jaloin ja yleväin ominaisuuksien puolesta on suuren setänsä, Preussin kuninkaan kaltainen."
INGEBORG. Oo, suo minun katsoa sinuun, katsoa sinuun kauvan, kauvan! SKULE KUNINGAS. Pane pois huntu; katso minuun niillä silmillä, jotka kerran olivat kirkkaat ja siniset kuin taivas. INGEBORG. Ne silmät ovat olleet sateinen taivas kaksikymmentä vuotta; sinä et niitä enää tuntisi, etkä saa niitä enää koskaan nähdä. SKULE KUNINGAS. Mutta äänesi on raitis ja suloinen ja nuori, niinkuin silloin!
Kun lupasin tehdä kaikki, mitä hän vaan käskisi, niin antoi hän vielä lisäksi minulle pikarillisen viinaa voimieni virkistykseksi. Tätä sävyisää ja kohteliasta miestä en tuntenut enkä häntä vieläkään tuntisi, jos kohta hän astuisikin eteeni, sillä silloin oli pimeä.
Setä ja Täti Palmu ovat niin hyviä minulle, juuri kuin olisin heidän oma poikansa, ja Tyyne on oikein hyvä sisar, mutta sentäänkin aina toivon hartaasti näkeväni äitini ja Junnon. Onko Junno jo hyvin pitkä? Minä olen kasvanut niin pitkäksi, että äiti ei tuntisi minua, ja tietääkö äiti, että myös Maissi jo on tullut hyvin pitkäksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät