Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
NATHAN. Vain tulkaahan nyt, tulkaa! RISTIRITARI. Minne? En! En taloonne! En, en! Mua polttaa siellä! Mä täällä odottelen teitä. Menkää! Jos jälleen nähdä hänet täytyy mun, niin kyllin usein näen häntä vielä. Jos en niin aivan liiaks oon jo nähnyt. NATHAN. Mä riennän minkä voin. RISTIRITARI ja pian sen jälkeen DAJA. RISTIRITARI. Jo riittää! riittää!
Mutta se on mennyt eikä voi mennä menneen jälessä Kaisa, paremmin kun me muutkaan." "Jahtirannan mökki" keskeytti rovastinna. "Siitä oli jo illalla puhetta... No elkäähän nyt Kaisa niin kovin ruvetko murehtimaan. Ettehän vielä tiedä sitä surkeutta itkeä, mitä ei ole tapahtunut. Tulkaahan tänne istumaan! Ihmisiä sitä mekin olemme, eikä vaan entinen rovasti ja rovastinna.
Rovastikin oli silittänyt Nellan selkää, taputtanut sitä kasvoillekin ja sanonut: »Olet sinä saanut hyvän isännän eikä liene luultavaa, ettet koko iäksesi olisi saanut samaa isäntää samoine armoineen.» Sitten rovasti oli kääntynyt Mooseksen puoleen ja sanonut: »Tulkaahan sitten, kun hevosenne olette hoitaneet, tänne minun puolelleni.» Kiitos, kiitos, oli Mooses virkkanut ja harjasi hevostaan.
Paksuja huuliaan nipistellen vaan ylpeästi hymyili ja itsekseen punoi, että tulkaahan piispantutkintoon, kyllä silloin tulette tuulen tuntemaan, taivahan tajuamahan. Nyt oli lauvantai ja tänä päivänä oli huomiseen rippikirkkoon kirjoitettu nuorta kansaa enemmän kuin harvoinkaan muulloin.
Millä kyydillä sitä on kuljettu, onko hevonen ja kyytimies mukana? Tulin oikein kievarikyydillä, mutta kyytimies lähti kartanolta takaisin, ei sanonut tulevansa pirttiin sulailemaan lumiansa, sanoi olevan paremman olla yhdessä lumessaan. No tulkaahan tänne peremmäksi istumaan, onhan sitä istuimen laatuakin, sanoi Mikko ja osoitti pöydän lähellä olevaa uutta valkoista jakkaraa. Kiitos vaan!
Petu sitä kerran kyyditsikin ja aivan koko matkan niillä oli puhetta piisannut. Hyvästi nyt, tulkaahan sitten! varoitti emäntä vielä mennessäänkin. Viikon kuluessa tyttöjen lukutaito tutkittiin ja perjantaina saivat huonoimmat mennä kotiinsa lisää oppimaan. Jälelle jääneet viettivät ilomielin lomalauantaitaan.
Hän oli nähnyt äsken Boutanin, hyvän kauppatuttavansa. "Vai niin, onko minun vaimoni muissa puuhissa. Minä en millään ehdolla voi sallia teidän jäädä tänne. Tulkaahan kaikin mokomin minun kanssani." Hänen pienet kärpänsilmänsä olivat huomanneet tuon likaisen tytön, joka oli pyyhkimässä lastaan, ja hän oli hyvin levoton siitä, että herrat saavat noin paljon nähdä talon salaisuuksia.
Minä on koskaan tunnusta sitä itselleni, ja olenkin sentähden aina hyvällä tuulella. No, tulkaahan nyt luokseni. Koetetaan emmekö saa karkoitetuksi tuota teidän mauvaise humeur'iänne. Nehljudof tunsi samaa mitä arvattavasti tuntee hevonen, jota silitellään että se antaisi panna suitset suuhunsa ja viedä valjastettavaksi. Mutta hänen oli nyt jos milloinkaan vastenmielistä ruveta vetämään.
»Oikein kaupungin viinoilleko tässä pääsi...?» arveli Esa, lähestyessään arkkua. »Ottakaa pois!» kehotettiin. Esa tarttui pikariin ja ryyppäsi. »Kiitoksia.» »Ottakaa pohjaan!» »Kiitoksia.» Esa vetäysi takaisin ja puhalsi ensin ja sitten pyyhki etusormenselkään mutruilevaa suutaan. »Tulkaahan tekin ottamaan», käskivät he auttajiansa.
Tätä ihmistä aioin pyytää tekemään jotakin Kristuksen asian hyväksi; mutta minä tapasin miehen, jota paha henki sattui riivaamaan, enkä minä sen tähden tahdo mitään." Sitten vastasi hän hymyillen: "Tulkaahan nyt edes huoneeseni ja sanokaa, mikä teillä on huolena.
Päivän Sana
Muut Etsivät