Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Mutta tiedättekö mitä! Eero elää. Niin totta kuin tässä seison: Eero elää. ROINILA. Mitä sanot? ANNA. Tapahtuuko ihmeitä! LEENA. Eero elää! No, ei tässä maailmassa! ELLI. Niin, voitteko ajatella kummempaa! Minä seison torilla ja mittaan parastaikaa maitoa eräälle vaimolle, kun sattumalta luon silmäni torin toiseen päähän ja näen Eeron juuri samassa pujahtavan kulmasta eräälle kadulle.
Hänen päähänsä oli pistänyt että Sandsgaard oli saari, ja vaikka ilma olisi ollut minlainen hyvänsä, hän aina soudatti itsensä sekä sinne että takaisin. Hän näki jo että olivat nostattaneet lipun hänen makasininsa katolle torisillan varrella. Worsella oli vanha avara kauppatalo, joka täytti koko korttelin torin varrella ja päättyi suureen, viisikertaiseen meri-aittaan lahden puolella.
Minä sanoin olevani Aspön luotsikartanosta, ja lisäsin sitten: "minä tulen olemaan teidän luotsinne Utölle; siitä syystä minä kysyn". "Vai niin. Kuuluuko mitään ruotsalaisista?" "Ei yhtään mitään". "14 tai 15 päivän perästä olen minä valmis lähtemään". Sieltä menin kauppapuotiin torin varrella ostamaan saappaita itselleni.
Veri nousi Gabrielin päähän ja hän pysähtyi kokonaan. "Tämä asia on salattava tyystin Ingridiltä", ajatteli hän, ja saadakseen kauemmin miettiä, valitsi kiertotien torin ympäri. "Missä olit?" kysyy Ingrid. "Kotona minä olin koko illan," hänen pitää vastata. Se olkoon hänen ensimäinen ja viimeinen valheensa.
Vähän matkaa oli vielä pieniä, kurjia rakennuksia joen rannalla, mutta nämä loppuivat lähempänä siltaa ja hän kulki avaran torin poikki ja tuli taas valtakadulle. Kadun toisella puolella oli pitkä rivi huvilan-kaltaisia rakennuksia, joiden alapuolella oli virtaan saakka ulottuvia puutarhoja. Katu oli vallan hiljainen ja autio. Tähän aikaan väki oli mennyt kotia.
Tuolla kaukana torin pohjoiskulmassa huomattiin vihdoin jonkinmoista liikettä ja kuului hiljainen: pois tieltä, kun majuri Sprengtport tyttärensä seuraamana raivasi itselleen tietä. Korkeana ja vakavana astui hän eteenpäin kirkon portaille saakka. Siihen istuutui Maria korkeimmalla portaalla seisovan isänsä jalkain juureen.
Hän oli niin ihmeen ihana tämmöisenä, että utelias pyhissä-vaeltaja, kokonaan ihmettelevän kunnioituksen vallassa, ei voinut olla puoliääneen lausumatta: "Mutta kuka tuo puhdas taivaallinen olento lienee? Keitä nuo molemmat tytöt ovat?" "Diesbach'in kasvatteet", joku hänen sivullaan vastasi. Paitsi näitä muutamia sanoja, vallitsi nyt yli koko laajan torin syvä hiljaisuus.
Heidän kulkiessansa palaneen kodin raunioiden ohitse näkyi äkkiä suuri mehiläisparvi lentävän puutarhan puiden ylitse; se liiteli torin ympäri ikäänkuin etsien tyyssijaa, kääntyi viimein ja asettui entisen keittiön muurin raunioille ja näkyi aikovan valita leivinuunin tulevaksi asuinsijaksensa. Sitä pidettiin onnea tuottavana enteenä.
Vicus Apollinikselta kääntyivät he Forum Romanumille, jonne poutaisina päivinä auringonlaskun aikaan kokoontui suuria joukkoja joutilasta väkeä kävelemään edestakaisin pylväiköissä, kuuntelemaan ja kertomaan uutisia, katselemaan tunnettuja henkilöitä, jotka kantotuoleissa kulkivat ohitse, ja varsinkin ihailemaan kultaseppien, kirja-, silkki- ja pronssikauppiaiden, rahanvaihettajien ynnä muiden myymälöjä, joita talot torin varrella ja vastapäätä Kapitoliumia olivat täynnä.
Lääkärin talo oli torin varrella, pieni tosin, vaan komein koko kaupungissa; rakennustavaltaan erosi se jyrkästi kaikista muista kaupungin taloista. Se oli uudenaikainen, palkongeilla ja monilla nurkilla koristettu huvila, takana ruusupuita kasvava pengermä.
Päivän Sana
Muut Etsivät