Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
TIMON. Kuin sulla nyt: kaks huoraa kainalossa. TIMANDRA. Ateenan suosikkiko tuo, se, jota Niin mailma kiitti? TIMON. Sinäkö Timandra? TIMANDRA. Se olen. TIMON. Ikäsi sä ollos portto! Ne, jotka sua käyttää, ei sua lemmi. Kun kutkun saat, niin palkaks anna tauti; Himoitus-aikaas käytä; uhri? höystä Ja laita syljetys- ja hioskoppiin; Ja nuorukaiset rusoposkisetkin Nälälle kypsyttele!
TIMON. Hyvinpä ivaat. KAUPPIAS. Eikä. jalo herra, Yleisen kansanäänen vain hän lausuu, Hän puhuu, mitä kaikki muut. TIMON. Kas, kuka tulee! Nuhteitako mieli? HELMISEPP
Vihaisena karkasi nyt kontio kuin suuri, sammaleinen kiirivä kivi kohden miestä, joka viipymättä paiskasi itsensä alas kasvoillensa maahan, ja siinä makasi hän liikkumatta. Peto häntä haisteli, kyhneili ja tukisteli, maristen ja äyhkien pahoin. Kaiketi olis Timon surma nyt tullut, ellei Juhani olis rientänyt häntä apuun, ampuen kohden karhun selkärankaa.
Hän sieppasi vaatteet syliinsä ja juoksi ulos, mutta jo ajoi Hovilainen pihaan ja näki hänet. Hän pakeni Hannulaan päin ja näki Lotan ja Timon ja tuon vieraan herran seisovan Hannulan pihalla ja huutavan hänelle: joudu, joudu sukkelaan! Hän kiiruhti eteenpäin mutta jo tulla hurahti Hovilainenkin takaa. Tuo vieras herra riensi hänen avuksensa, mutta myöhään.
TIMON. Mun hurmaatte Ja hellytätte melkein kyyneliin. Nyt narrin sydän vain ja naisen silmä, Ett' itkeä ma voisin lohdullenne. 1 SENAATTORI. Siis palata jos mielit kanssamme Ja johtoos ottaa meidän Ateenamme, Sinun ja meidän, niin saat kiitokset Ja vallan valtuuden ja nimellesi Ikuisen maineen, takaisin kun lyömme Tuon hurjan Alcibiadeen, jok' ihan Kuin villikarju isänmaansa rauhaa Nyt myllertää.
TIMON. Epäilemättä, hyvät ystävät, ovat itse jumalat niin säätäneet, että minulla on oleva paljon apua teistä. Kuinka olisitte muuten ystävikseni tulleet? Mitä varten olisi teillä tämä armas nimitys ennen tuhansia muita, jos ette olisi lähinnä sydäntäni? Olen itselleni teistä puhunut enemmän, kuin mitä häveliäästi itse voisitte puolestanne puhua; ja sen verran takaan teitä.
Jälestä käyn ja olinpaikkans' etsin. Niin hyvin, kuin vain voin, hänt' auttaa koitan; Jos kultaa saan, niin talouttaan hoidan. Kolmas kohtaus Metsä. TIMON. Oi, aurinko, sa siunauksen lähde, Utuja mädänneitä ime maasta Ja siskos radall' ilma myrkytä!
Minä ajattelin: tyhmäpä olen, kun uskon tuota naista, joka, päästäksensä Timon kanssa juttelemaan, jäi tanssista pois.
Tuomarikaan ei asu täällä, kuulen ma; jos hänelle tänä yönä vielä saan viestin, niin on jo hyvä sekin. Mutta nyt kertokaa tarkoin koko juttu, että saamme perustusta pyyntöömme". Ja Schyvall alkoi kertomuksensa, Nivalinkanen veti muistikirjan taskustaan, rovasti kuunteli ummessa silmin, Timon ja Lotan silmät taas olivat kiintyneet kertojan kasvoihin.
TIMON. Rakastan sentään maatani, eik' ole Yleinen haaksirikko riemuks mulle, Niin kuin käy huhu. 1 SENAATTORI. Puhett' ihanaa! TIMON. Terveiset rakkaille maanmiehilleni, 1 SENAATTORI. Nuo sanat huultesi on kaunistus. 2 SENAATTORI. Ja niinkuin sankar' riemuporttihinsa, Ne korvaan kulkee.
Päivän Sana
Muut Etsivät