Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
"No, miksi et heti minulle tietoa antanut?" kysyi Paavali. "Hm. Olihan syytä epäilyksiini. Enhän tahtonut sinun onneasi häiritä." "Minun onneani!" "Toiseksi en sieltä olisi päässyt sinun puheillesi, vaikka olisin tahtonutkin. Vasta kun tänne pakenimme, saatoin poikani Pietariin lähettää." "No, tietääkö hän, että poikasi olen?" Vaimo avasi silmänsä selälleen.
Sentähden kaiketi olet niin useesti viimeisinä päivinä metsään juossut ja tullut niin myöhään kotiin. Tietääkö isä siitä?" "Tietää, sillä hänelle olen jo jutellut siitä, mutta sinulle en tahtonut ennen sanaakaan virkata, ennenkuin olisin ollut oikein vakaa asiastani; tiesin kyllä että sen piti sinua ilahuttaman. Ajatteles, jos puolipäivän aikana tulen kotiin semmoisella paistilla.
"Hän on täydessä valmistuspuuhassa ja hyvässä toivossa", sanoi sulttani. "Minä olen varustanut hänen aseilla ja hevosella, koska sen nojalla mitä erinäisissä valepuvuissa olen nähnyt, panen häneen paljon arvoa". "Tietääkö hän nyt", Richard sanoi, "ketä hänen tulee kaikesta tästä kiittää?" "Tietää", vastasi saraceni. "Minun täytyi ilmaista kuka olin, kun tein hänelle ehdotukseni".
»Tavallaan kyllä», sanoi hän hitaasti. »Tietääkö hän että sinä » »Rakastan toista tietää.» »Ja mitä hän sanoi?» »Hän on kuin lapsi tai raakalainen. Se oli saman tekevä, kuinhan minä vaan en häntä hylkäisi. Hän itki, rukoili, uhkasi. Hän tahtoi seurata minua maailman ääriin, hän tahtoi surmata minut, sinut, itsensä. Sinä et voi käsittää, millainen hän on.» »Ja sittenkin sinä voit arvella?
POMMERI. Sinä Rautiainen luulet, että minä pelkään? Naatus, käske sisään Hurmerinta! HURMERINTA tulee kamaristaan, kirjoitettu paperiarkki kädessä. POMMERI. Tietääkö Hurmerinta, mikä mies minä olen? Minä olen vain värjäri. Niin, värjäri vain! Mutta tätä kaupunkia ei olisi olemassa, jos ei minua olisi. Elä sinä Rautiainen levittele silmiäsi, sillä se on tosi!
Eipä ollut kuulunut Jorin kihlauksesta sen enempää kuin mitä Mari silloin sanoi. Hän oli ollut tyhmä, kun oli uskonut sitä ja tähän asti! Hän kysäsi viikolla Liisalta kuin pilanpäiten, että tietääkö Liisa Joria kuulutetun. Liisa tiesi ja mainitsi morsiamen nimen. Elsa tunsi hänet. Hänestä tuntui siinä nyt olevan jotakin alkua, vaan että siinä on joku erehdys tahi muuta sellaista.
Ja »Suomettareen» pyysivät vaan enemmän semmoisia. PASTORI. Sinulla on lahjoja, sinun pitäisi antautua tykkänään sanomalehti-alalle. JUSSI. Tietääkö pappa minä olen juuri sitä ajatellut. Sepä hauskaa, että tuumamme sattuivat noin yhteen. PASTORI. Minulla on jo valmiina ehdotuskin. Tämä meidän lehtemme »Aamurusko» olet kai sitä seurannut siellä Helsingissä? JUSSI. No, enpä sanottavasti.
Hän pani sen prinssin vuoteen eli pikemmin pahnain jalkopuolelle maahan. "Sillä syö kovin ahneesti", sanoi hän; "mahtaa kulua pitkä aika, ennen kuin taas saat toisen aterian". "Virka minulle vaan yksi asia, konna", kysyi prinssi, "Tietääkö Ramorny tästä?" "Kuinkas muuten olisi sinut saatu viekoitetuksi tänne? Teeri-parka, nyt olet, kun oletkin, satimessa!" vastasi murhamies.
"Tietääkö se Lippa, miksikä tätä reslaa laitellaan?" kysäsi ja emännälle silmää iski. "Ettekö laittane markkinareissulle ... sillähän tuota käviä mennäkin talvena..."
"Emme mitään", kuului Liisan lyhyt, päättävä sana, mutta Malla jatkoi: "Josko rovasti voisi jotakin, kun sillä on rovastia niin ikävä." Tämän sanoi Malla nähdäkseen vaikuttiko hänen sanansa rovastinnan kasvoissa mitään värettä siten nähdäkseen tietääkö rovastinna siitä kylällä liikkuvasta juorusta mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät