Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
"Sitä en ole milloinkaan tullut ajatelleeksi," sanoi nuorukainen, nähtävästi mieltyneenä tähän aineesen. "Mutta en ole milloinkaan nähnyt Macbethia näytettävän. Olen nähnyt Richard III:sta eikö se kappale ole oikea? Pidättekö te teaatterista? Minä pidän. Kuinka ihanaa näyttelijän elämä mahtaa olla!"
Mitenkä tulevat ne toimeen, joilla ei ole veljeä, ei sisarta, ei ketään maailmassa? HANNA. Kerro nyt vielä teaatterista jotain. Oliko paljon väkeä? MAIJU. Täysi huone. Lippu luukun päällä. JUSSI. Oho? Oikeinko todella? HANNA. Mutta kuule, miksi sinä nytkähtelet niin somasti? MAIJU. Mitenkä nytkähtelet? HANNA. Noin, tuolla tavalla. Etkö siitä itse tiedäkään? MAIJU. Tiedänhän minä. Ei se mitään.
Lind huusi hänelle, seurasi hänen liikkeitään bravohuudoilla... "Kas nyt uhkarohkea, niin että hän voisi seista varpaisillaan maston nenässä! köykäinen ja notkea kuin kissa! kello yhdeksän iltasella pistäyn minä aina tänne, silloin on hänen vuoronsa kohota ilmaan!" Ja nyt piti heidän lähteä teaatterista illallista syömään!
Kun tanssijatar kuitenkin ylenkatseellisesti hylkäsi kaikki hänen houkuttelevat tarjouksensa, antoi hän eräänä iltana ryöstää neitosen, kun tämä teaatterista lähti kotiinsa päin, ja tuoda hänet palatsiinsa.
Minulta katosi ensin kaikki toivo. Kuinka sinne pääsisin, mistä saisin rahaa? Mutta kun näin teidät, iski heti päähäni, että te kenties TEUVO. Nyt minä ymmärrän. MAIJU. Minä, tietysti, maksaisin teille kohta takaisin kaikki kulungit, niin pian kuin teaatterista vaan saan rahaa TEUVO. Siitä ei puhettakaan MAIJU. Ja ehkäpä Jussi ja Hannakin voivat antaa minulle sen verran
Vanhemmat sisarukseni puhuivat silloin usein keskenään teaatterista, jossa he olivat joskus käyneet, sekä näytelmäkappaleista, joita siellä oli esitetty. Jännityksellä kuuntelin minä heidän kertomuksiaan ja aloin tuntea hillitsemätöntä halua saada nähdä jotakin tuollaista ihmeellistä.
Ensi kerralla hän tuli erään naisen seurassa bufettisaliin ja tarjottuaan tälle virvokejuomaa itse ilosesti joi kaksi lasia punssia. He puhuivat teaatterista. Toisella kerralla pysäytti Reinholdin, niinikään tässä bufettisalissa, pienenlainen, kalpea ja hiljainen herra, nähtävästi sivistyneestä säädystä.
Lähetä sinä meille tietoa teaatterista, kuinka Maijun on käynyt. Lähetä kohta, kun »Ensi lempi» on mennyt. TEUVO. Kyllä, kyllä. JUSSI. Vai niin, isä! Sinä siis uhalla tahdot koetella voimia lastesi kanssa. Astu esille! Minä olen valmis. Herra Rastas meille ikään kertoi, että pappa oli kaupungissa. Jussi on kotona? HANNA. On. PASTORI. Hyvä! JUSSI. Hyvää iltaa!
JUSSI. Niin olenkin sen tunnen nyt. Mutta siellä tulee joku. Kirjapainon poika ehkä Ei ? VOSSIKKA. Asuuko täällä herra Valtari? JUSSI. Mitä sillä? Minä se olen. VOSSIKKA. Tämän laittoi eräs herra suomalaisesta teaatterista. Teuvolta! »Loistava menestys! Seitsemän esiinhuutoa, monta monituista kukkaisvihkoa. Ihastus yleinen!» No hei! Hanna, elä ole pahoillasi enää, kaikki on hyvin.
Kaikkien hämmästykseksi jaettiin seuraavana päivänä paksusta kiiltopaperista tehdyt kihlauskortit. Kiroillen Laitista, itkien ja meluten läksivät nuo kahdeksan kauppiasta teaatterista. »Mutta kuka meistä tuntee maanviljelijä Laitisen Pernajasta?» Ei, ei sitä tuntenut kukaan! Puhutaan usein oikeasta ja väärästä, niinkuin ne olisivat eri asioita.
Päivän Sana
Muut Etsivät