Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Puheli ylen rohkeasti, kehui suurilla asioillaan, alkoipa lopulta laulahdellakin. Silloin kuului oven takaa, kuin raskaan painon alta päästen, kuiskaus: "A-antti-i!" Kauppias kääntyi sinnepäin, mutta tunsi olevansa tällä kertaa turvattuna, kun oli näin aikamiesten matkassa. Sitäpaitsi oli hänellä nyt tarmoa luonteessaan tavallista enemmän.
Hervaisee! Oi, luonto, ota lasta, Syliis eksynyttä painalla, Että koituis uutta tarmoa! Miellyttää nyt peippo, kiiltomato, Luonnonkauneuden runsas sato; Alkaa kiertokulku uudestaan, Mutta päättyy konstimaailmaan. Mikko marjass' ollen lapsena Poimi ropehensa harjalleen, Mutta palatessa kotia Syödä noppi hän sen tyhjilleen. Kotona kun siitä soimataan, Itkuvirsiä hän veisaamaan.
Vakavuutta, lämpöä ja tarmoa kuvautui Löfvingin kasvoissa, kun hän vankalla äänellä lisäsi: Mikäli minuun tulee, ei saa majuri Sprengtport koskaan syytä katua hyvyyttänsä, sen tähden sanon suoraan mitä ajattelen, eikä neiti saa käsittää sitä toisin kuin se on tarkoitettu. Minulle voitte puhua avonaisesti.
Niin että ensi rivit luettuaan hän tuli ihan haltioihinsa. "Jos minä saan valita tehtäväksi tutkia näitä asioita ja elää siitä, niin voinko mitään parempaa toivoa. En. Minä olen siinä löytänyt elämäni. Minulla on tekemistä tässä maailmassa, kaikki minulle hymyilee, minulla on tarmoa loppumattomasti."
Hän terästi tahtohon tarmoa, hän liehtoi lauluhun tulta mut kaikki jos mulle hän antoikin, niin kaikki hän ottikin multa. Puron ylitse kaita on porraspuu ja tyttö on portahalla. »Pois tieltä, tyttönen vienosuu, kas, kiire on kiiruhtajalla!» Mut tyttösen silmät ne suurentuu kuin katsois ne kummastumalla: »Tule poika, jos ei sua peloita muu, mut virta on vierivä alla.»
Mutta täällä kaupungissa ihmisillä kulki muotiromaanit kädestä käteen. Niistä aina puhuttiin ja niin hänkin rupesi jälleen lukemaan niitä. Ja nyt oli käynyt niin, että hän romaanin sankareina aina kuvaili Georgia! Eikä ollut enää tarmoa viskata kirjaa pois. Silloin hän oli jaksanut hylätä Georgin, nyt hän ei jaksanut aina edes mielikuvituksesta vapautua.
Nämät ilmestykset antoivat hänelle sanomatonta elämän tarmoa. "Minä olen todellakin täydellinen nolla", päätti hän. "Tässä minä istun, ja mitä minä olen saanut aikaan, en mitään! Keltä minun tarvitsee kysyä mitä minun on tekeminen, ei keltään! Ja nyt minä otan ja menen vankilaan ja haen sieltä sen Souvari-Heikin, sillä hän on jälleen siellä. Niin minä teen."
Oo, pani neiti Selig nostaen päätänsä ja silmiään ummistaen: Järjestys ennen kaikkea! Henrik ei oikein ollut varma miltä kannalta hänen oli ottaminen tämä asia. Hänen tuntui kyllä kipeältä se, että hän oli syynä niin monen ihmisen onnettomuuteen, mutta ei hän nytkään voinut olla ihmettelemättä ja ihailematta sitä hiljaisuutta ja tarmoa, millä noin suuret mullistukset talossa pantiin toimeen.
Ei, Jumalan kiitos, vastasi Antti, meiltä ei puutu itseluottamusta. Eikä kestävyyttä eikä tarmoa. Ne ominaisuudet on entisyytemme meihin juurruttanut. Olette kai lukenut Suomen historiaa? Luinhan minä ennen koulussa, vaikka täytyy tunnustaa, ett'en sitä enää paljon muista. Mutta tiedättekö mitä? Te tulette Pietariin ensi syksynä Minä? Mitä minä siellä tekisin? Noo käymään vaan.
Mutta heille ei voi kukaan kasvattaja antaa sitä, mikä on luovan itsemuodostuksen edellytys: voimaa pysyä valveilla, hävittämätöntä elämän tarmoa. On totta, että jokaista voidaan jatkuvasti kiihoittamalla esitelmillä, kirjoitelmilla, kirjeillä, kehotuksilla, tehtävillä pitää hereillä, mutta tämä pakotettu valveillaolo on hedelmätöntä.
Päivän Sana
Muut Etsivät