Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Rouva Blum, kauppaneuvoksen vaimo, oli pieni, hintelä nainen, jolla oli sileäksi kammattu harmaa tukka ja päässä hieno pitsimyssy, säännölliset piirteet, suuret, lempeät silmät ja peloittavaa tarmoa ilmaiseva piirre hienon suun ympärillä.
VALDEMAR: Otan isältä vastaan koko liikkeemme, ja sanon nyt kerta kaikkiaan, että katson kunnian-asiakseni suurentaa omaisuutemme vaikkapa kymmenkertaiseksi. Sitävarten tarvitsen intoa, tarmoa, hyvää mieltä, niin, ja erittäinkin rauhaa, kotirauhaa. Sentähden sanon sinulle suoraan: mieti tarkkaan, ennenkuin otamme ratkaisevan askeleen.
Meille hän kuitenkin on selvä, sillä meillä, on hänen sielunsa avaimet ja me voimme tarkastella sitä seuraavista kirjoitelmista, jotka ovat otetut Saaran päiväkirjasta. Luimme ääneen Macbethia eilen illalla, kaikki kauhistuivat lady Macbethia. Minä olin vaiti, sillä minua hän miellytti. Siinä naisessa oli tarmoa! Elämä? Mitä on eläminen?
Vanha isoäiti joutui sairaaksi pitkäksi aikaa ja hänen hoitonsa kysyi aikaa ja terveyttä. Minkä Paulinassa oli tarmoa, se tuli käytetyksi kaikki tarkalleen ja kun isoäiti pitkien kärsimysten perästä oli kuollut, tunsi Paulina velvollisuudekseen itseään kohtaan kysyä jonkun pääkaupungissa olevan taitavan lääkärin neuvoa terveydestään, ennenkuin alkaa uuden lukukauden.
Yhä edellen viipyi hän työssään mitäpähän oli hänellä muutakaan tehtävää mutta kirveen iskuissa ei ollut mitään tarmoa; koko ajan kuunteli hän tietämättään ääniä ja katse kiiti sinne, missä hän tiesi kahden serkun nyt hilpeinä iloitsevan yhdessä.
Tarmoa rintaan loi, kera vierell' itsekin seisoi turvana, raskast' estääkseen tuhokohlua kuolon, usvaan verhoutui, nojaellen tammea vasten.
Vastukset, elleivät ne käy aivan yli kansan voimain, ovat juuri omiansa kiihoittamaan niiden voittamiseen ja siten kehittämään kansassa tarmoa ja yritteliäisyyttä. Toisessakin suhteessa on Hollannin esimerkki opettava.
Vaan lippu merkki on taistelon, Ja kellä rinnassa sydän on Hän lippuhun katsahtaa Ja kaikki voimansa ponnistaa, Kun veren viimeisen vuodattaa Hän lipun juurella saa. Siis taisteluun tämä lippu vie Ja, vaikk'ei polkumme veritie, Se tuima taistelu on, Mi aina voimia jännittää, Ja työtä, tarmoa kestävää: Siis ollos horjumaton!
Törmäsi vastakkain väki urhojen; vaan raju Ares varjosi ottelon yöll', avuks astuen iliolaisten, nopsana tuoll' oli, tääll' oli, noutaen Foibos Apollon välkkyvämiekan mieltä ja pyyntöä, että hän nostais uljuutt' iliolaisten, pois kun huomasi menneen Pallas Athenen, jonk' oli into akhaijeja auttaa. Itse Apollopa Aineiaan rikasaartehisesta toi pyhätöstään, tarmoa loi väenjohtajan rintaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät