United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ole lystitarhain, pelto, niittu, Metsola, mua ota helmahas, Mutta kaunis, ihanainen neito Kartanossa mäntyin varjomas, Miksi oli syämmes petollinen! Miksi huikenteli kurja mielesNiin hän mietiskelee kalliolla, Siitä nukkuu syvään unehen Päätäns nojaellen rauniolle, Mutta nukkuessaan kiilostaa Kirkas kyynel hänen poskellansa; Aamupaiste kyynelhelmen kultaa.

Karkkosi kaupunkiin väki arkana kuin vasat kauriin, joi janon polttoon, pois hiet vilvoittaa koki, muurin rintamusvarjeisiin nojaellen; mutta akhaijit kilvet ryntäillään tuli rientäen muuria kohti. Vaan toki paikoilleen pahan kohtalon pauloma Hektor jäi liki muuria Ilionin sekä porttia Skaian.

Näin hän lausuu, nojaellen Käsivarteen vakavaan Isän, joka katsoessaan Leposijaan avaraan, Kyynelhelmen silmästänsä Kädellänsä kuivaten, Puolisoaan lohdutellen Sanoo, hautaan viitaten: »Haudan havuhelmasessa Rauhan unta uinailet; Tuossa Tuonen tuntusessa Pienoseni, viihtynet. Yli-isä yksin tietää, Mitkä vaarat vältti hän; Eipä nyt voi häntä viettää Viettelykset elämänKylvä kukkia!

Tarmoa rintaan loi, kera vierell' itsekin seisoi turvana, raskast' estääkseen tuhokohlua kuolon, usvaan verhoutui, nojaellen tammea vasten.

Virkki, ja totteli riemahtain kehotusta Akhilleus, Peitseen kärkevähän nojaellen siinä hän seisoi, 225 vaan jumalaisen Hektorin luo heti riensi Athene; Deifobon jalo häll' oli muoto ja miehevä ääni, astuen aivan luo sanat siivekkäät jo hän virkkoi: "Veljeni, nyt kovin ahdistaa sua nopsa Akhilleus, ympäri Ilionin sua kiitävin askelin vainoo. Vaan hänet kohdatkaamme jo seisoen horjumatonna!"

Virkkoi astuen luo koht' Iris joutuvajalka: "Rientäös, kultani, katselemaan, mitä kummia laatii niin hepourhot Troian kuin sopavälkyt akhaijit! Tuottivat toisilleen sodan surkeutt', itkua ennen, taistoon turmahiseen himo heill' oli tanterehelle, sielläpä kilpiin nyt nojaellen istuvat hiljaa, laannut on ottelo, lyöty on maahan vartevat keihäät.