Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Hywä kello awullinen", sanoi joku joukosta. Sen jälkeen rupesi suntio taasenkin kelloa pyyhkimään hurstiriewullansa. "Pyyhkikää mitä pyyhkikää, mutta särkyy se tuokin kello kuin särkyykin ... eikä siihen ole kauwankaan", pisti taasenkin Tiitus nokkansa wäliin. "Mistä sen tiedät?" "Mönkän muori on nähnyt unta, että se särkyy." "Joka untansa uskoo, se warjoansa pelkää."
Julkisesti tapahtui silloin meidän kihlauksemme. Taasenkin sain minä Agnetalta kirjeen, jossa hän, kuten ennenkin, ilmoitti tulista ja uskollista rakkauttansa, ja kauheaa ikäwäänsä; myös paheksui hän kowin sitä, ett'en ollut wastannut hänen kahta wiimeistä kirjettänsä. Silloin wastasin hänelle, mutta minkälaiseksi tuo wastaus tuli, sen arwannette jo.
"Mistä olette kotoisin?" kysyi kirkkoherra toistamiseen kowemmasti, ikäänkuin peljäten, ettei mies olisi ensimäistä kysymystä kuullut. "Tuolta H n pitäjästä", sanoi mies wärähtelewällä äänellä, sijoitellen taasenkin jalkojansa, nostamatta katsettansa ylös lattiasta. "Onko teillä mitään asiaa?" kysyi kirkkoherra. "Onhan sitä." "Sanokaa nyt asianne", kehoitti kirkkoherra.
Kädet lewällään, haapuroitsi hän jotain turwaa, mistä hän olisi kiinni saanut, päästäksensä taasenkin töppösillensä. Semmoisen oli hän löytäwinänsäkin pöydänjalassa, johon hän tarttui kiinni, mutta sillä huonolla seurauksella, että hän weti pöydän pulloineen, wesineen, lasineen wasten silmiään. Kaikkihan ne nyt meniwät nurin, mutta olihan hänen päällänsä ainakin nyt yhtä paljon kuin sisälläkin.
"Pitäkööt waan, waikka katkismuksen weroisena, se ei minulle kuulu, mutta minä en ainakaan sitä pidä, ja minä luulen olewani oikeassa. Onhan tässä parempiakin kirjoja ja nämä hupaisia owat", jatkoi isäntä sitten ja nosti arpa= ja unikirjan esiin. Kirkkoherra silmäsi niiden nimilehtiä ja taasenkin hyngähti hän ja suupieli wetäysi nauruun. Hän ei katsonut kummankaan kirjan sisään.
Laaja kalanpyynti toi runsaasti Vellamon karjaa. Ei siinä talossa siis tiedetty katovuodesta ja kovasta ajasta niin mitään. "Antoivatko nuot teille haukkumisensa päälle mitään?" kysyi eukkoni. "Antoivathan nuot hyvän palasen leipää, mutta sangen katkeralta se tuntui; oli niinkuin olisin vastaanottanut kirouksen palan", sanoi vaimo ja purskahti taasenkin itkemään. Ryöväri
Noin minä kastelen kaulaa, että voin teille taasenkin laulaa. Kuulkaahan: »Jos tahdot iloa nauttia, niin juo! Jos tahdot välttää tautia, niin juo! Sill' viinapa iloiseks' tekee sun mieles, Niin kauvan kun liikkuu suussa sun kieles, Niin juo ja laula, ja juo ja laula, niin juo ja laula ja juo! Jos olet isältäs talon saanut, niin juo!
"Ei, ei ... älkää sitä tehkö, minä en nyt tarvitse", sanoi hän. "No miksi ette, eihän teillä liene niin lihavat ajat", sanoin melkein hämmästyksissäni. "Minä tulin juuri suoraan pappilasta tänne ja siellä minä sain taasenkin kylläkseni ruokaa. En minä nyt tarvitse. Mutta jos te tahdotte huomenna tai seuraavana päivänä antaa, niin se on aivan eri asia.
Niin jo taasenkin tapahtui Suonnejoella suuri kumma: Mies on teettänyt tapulin, Opin käymätön osannut Kellotornin kelvollisen, Jok' on kaikelta kohalta Juuri julkinen rakennus. Kukas kummaksi sanoisi, Jos ne teettävät tapulin, Jotka koulua kokevat Monen mestarin mahista.
"Kyllä, kyllä ... mitäs, eihän sitä yhdellä hyvälläkään aterialla kauvas päästä; sainhan minä tuolla Kivistössäkin menneellä viikolla syödä vatsani täyteen", sanoi hän naurusuin, ikäänkuin muistellen noita parhaita nykyisen elämänsä aikoja. "Minä menen sanomaan eukolleni, että hän panee teille ruokaa", sanoin minä, käsittäen, että hänellä taasenkin olisi aika saada kylläkseen syödä.