United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Se vertaus tuskin pitänee ryhtiänsä, kapteeni Dalgetty; sillä luullakseni te kuitenkin mieluummin suostuisitte taalerin jakamiseen kuin antaisitte sen kokonaisena kilpaveljenne käteen. Kuitenkin voin luvata, että saatte toisenkin puoliskon sodan loputtua, ikäänkuin rästinä.» »Voi näitä rästejä!» sanoi kapteeni Dalgetty. »Aina niitä lupaillaan, mutta ne menevät aina tyhjiin!
Enpä tohdi, kapteeni Dalgetty, luvata teille aiotusta majurin ja ajutantin virasta enempää kuin puoli taaleria päivältä.» »Perhana vieköön kaikki puolet ja neljännekset!» kirosi kapteeni. »Jos minun tulisi päättää, suostuisin yhtä vähän taalerin kahtia panemiseen kuin Salomonin tuomio-istuimen edessä vaimo suostui kohtunsa lasta jakamaan.»
Isäntä meni kohta kukkaroa täyttämään. Hän toi kaksi tukevaa rahakäärettä ja ukko oli silminnähtävästi mielissään, pudotellessaan noita suuria rahoja kädestä toiseen. Hän teki pöydälle kymmenen taalerin kokoja ja luki ne kahteen kolmeen eri kertaan, jottei vaan erehtyisi. "Olkoon menneeksi", sanoi nuorukainen ja nousi ylös.
Sentähden minä mielelläni nauttisin elämää niin kauan kun voin, mutta minun palkkani on vähäinen, se maksetaan 15 taalerin mukaan dukaatilta ja...» »Hävytön!» tiuskasi kenraali niin voimakkaasti, kuin häneltä muuten harvoin kuultiin taikkapa ei koskaan. »Semmoista palkkaa kuin teillä, ei ole kellään muulla koko armejassa!
Ennen lähtöäni olin täällä kätkenyt tallitunkioon puolentuopin tinapullon, jossa oli hiukan rahoja. Sen kaivoin nyt esiin lantakasasta. Samaan tunkioon oli muuan talossa asuva kalastaja kätkenyt myöskin rahansa, kaikkiaan viisikymmentä plootua kuuden taalerin kappaleissa.
Mutta mieliinipä olet kuin oletkin", sanoi Johannes. Avojalka säpsähti, niin että lehmä peräytyi ja maito oli vähällä läikähtää kiulusta ulos. "Ja hyvät juomarahat pitää kyllä saamasi", lisäsi Johannes ja pudotti jälleen takaisin taskuunsa taalerin, jota jo oli pitänyt hyppysissään. "Kuulkaas", alkoi Avojalka vielä, mennen toisen lehmän luo.
"Todellakin neljänkymmenen tuhannen taalerin vahinko, kuten Schäfer sanoo?" "Vahinko on suurempi kaikki on hävitetty; saamme alkaa Dorotheenthalissa uudestaan. Minä vaan surkuttelen havupuitani ei ainoatakaan ole enää", lausui hän liikutettuna. "No, kaikki ne voi hankkia uudestaan aikaa myöten; mutta tässä" hän vaikeni ja avasi vaununoven. Hän auttoi varovaisesti jonkun alas vaunuista.
Mutta pian hän tuli takaisin, katsahti tähystellen pilviä, otti pienen pullon taskustaan, kaatoi siitä suuhunsa aika kulauksen ja ojensi pullon minullekin, kehoittaen minua vahvistamaan itseäni pullon sisällyksellä, lisäten puoleksi ivalla, puoleksi täydellä todella: "Koitahan sitten loihtia tuulta, niin saat taalerin rahaa ja kaksi pulloa tätä ainetta".
Vähän kahden kesken haastettuansa Petrovitsch salaa hiipi ravintolan ryytimaan takaportin kautta ja Ivan meni jälleen Feliks'in luokse, joka hänen poissa oloansa tuskin oli huomannutkaan. Poika jonkun aikaa karhun kanssa leikittyänsä, väsyi ja tavallisuuden mukaan annettuansa taalerin Ivanille poistui linnaan palataksensa.
Kolmella tuhannella taalerilla voin saada oikean raha-aarteen, joka meidän kesken sanoen on vähintään kahdentoista tuhannen taalerin arvoinen." Hänen muuten lempeät ja tyvenet kasvonsa näyttivät melkein mielettömiltä.