Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Kuten jo ennemmin olen kuvannut, oli näet koko suuren talouden taakka emännän hartioilla.
Kyllä se niin on, sanoi nuorempi mies. Hääh? kysäsi Jaakko Jaakonpoika ja katsoi mieheen. Sanoin vain, että kyllä se niin on. Niin, miksei se niin ole, myönsi Jaakko Jaakonpoika aivan kuin raskas taakka olisi vyörynyt hartioilta, tahi kuin olisi selviytynyt eksyksistä, mutta minäkin vain tahdon että tulee oikein. Se on niin paha kun sotketaan.
Meidän muori oli sairaana, aivan vuoteen omana ja minä huomasin että äitini sydämmellä oli kannettavana raskas taakka, joka ei sillä, että äitini sitä voimansa perästä kantoi, lainkaan keventänyt minun taakkaani, vaan päin vastoin lisäsi siihen painoa. Perunamaalla äitini minulle kertoi, että muori oli hänen äitinsä, mutta sen olin minä jo ennen muorilta itseltäkin kuullut.
Lämmin ja hyvä, luottavainen suhde vallitsi tästä lähtein isän ja pojan välillä. Ja vanhuksesta tuntui, kuin olisi raskas taakka, joka oli painanut häntä vuosikausia, nyt kerrassaan poistunut. Ihmissydän on kummallinen kappale. Nyt, kuin taakka poistui, kuin hän tunsi helpotuksen, sanoi hän itsekseen: minun kasvatustapani oli sittekin oikea. Tämän minä kerron veli Maunu Jaakolle.
Kun nyt olemme asiasta päässeet selville, niin onko sydämesi yhtä avonainen ja lempeä minua kohtaan kuin ensialussakin?" sanoi Matti. "Jumala sen yksin tietää, että sydämeni sykkii yksin sinulle, eikä kenellekään muulle, ei elämässä eikä kuolemassa", vakuutti Maija. Nyt vyörähti kummankin sydämeltä pois tuo ankara, raskas ja painostava taakka, joka heitä oli niin kauvan rasittanut.
Sydämmes taivuttakoon hurskauteen, Nöyryyteen, hellyyteen ja hyviin töihin! GLOSTER. Aamen? Se äidin siunauksen on loppuponsi; Kuink' armo rouva nyt sen unehutti? BUCKINGHAM. Kaihoisat prinssit, huolestuneet päärit, Joit' yhteinen tää surun taakka painaa, Sovussa rohkaiskaa nyt toisianne. Vaikk' isän luona elonteko päättyi, Uus alkaa elonteko pojan luona.
Herännyt leijona on kiivas, on julma hammas tiikerin, mut ihminen, min raivous riivas, on hirmuisista hirmuisin. Niin on! ei taivaansoihtu valon oo käsiin umpisokeiden! He sit' ei nää, he syttää palon, maat, kaupungit vain tuhoten. Riemuun vaihtui huolten taakka! Kas! kuin kirkas täysikuu kello ehjä kehään saakka kotelostaan paljastuu.
Oli kauheata, kun täytyi pitää häntä valveilla; kun täytyi herättää häntä, milloin häntä vaan vähänkin nukutti, semmoisiin ajatuksiin, jotka niin hämmensivät ja häiritsivät hänen aivo-raukkojaan. Mutta toisena yönä äiti pyörtyi, ja minun täytyi kantaa hänet hänen huoneesensa. Hänen kallis, laihtunut ruumiinsa ei ollut mikään raskas taakka. Minä laskin hänet läheisen huoneen vuoteelle.
Senvuoksi vastuunalaisuuden taakka ei suurestikaan paina hallituksemme suosikkien hartioita, enkä luule, että kukaan suosikeista sitä niin tunnolleen panee. Sille, joka ei kuulu hallituspiireihin, on luonnollisesti mahdotonta tarkalleen sanoa, kuinka huonosti kirjoja pidetään.
Maailmassa maine mull' oli tuo, mi kunniaa suo enin ja enin kestää, vaan mult' usko puuttui. Niin suloisesti lauloin, mies Toulousen, mun että Rooma omaksensa otti ja myrtein kulmaluuni seppelöitsi. Nimeni päällä maan on vielä Statius; ma Tebaa lauloin, suurt' Akilleusta, mut taakka toinen tää mun tielle mursi.
Päivän Sana
Muut Etsivät