Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Nous Päivä taivaalle kaikkein niiden tähtein kanssa, jotk' oli seurassaan, kun ensi kerran loi Taivaan Rakkaus kiertoansa käymään nää kauniit kappaleet. Siks syyn jo luulla pedosta hyvää kaunis-karvaisesta soi aika armas vuorokauden, vuoden. Mut silti ollut taas en säikkymättä, kun näön uuden, jalopeuran, näin ma;
Hyvin reippaasti ja karhun mörinää säikkymättä tyttö otti seppeleen sen päästä ja kietoi sen kuninkaan otsan ympärille, lukien seuraavat tuntemattoman runoilijan sepittämät säkeet: "Niin kaukana kuin kuus' ja koivu kasvaa pohjanmailla, on metsän kuningas ain' ollut vertaistansa vailla; mut tästä hetkest' alkaen on metsän jaarlin suuren nyt pakko tuoda seppeleensä Kaarlen jalkain juureen.
Kuollutta kaikk' on, palanutta kartta ! Kautt' elon näin he kaksin kiirehtää. He ovat niinkuin kaksi mustaa vartta, kankaalle jotka kulon jälkeen jää; vain autiutta, minne kantaa näkö, ken vehreyttä tuo vielä elohon! tulee ulos parvekkeelle kädessään kukkiva ruusu, jonka hän asettaa kaiteelle. Vain yksi yks ! Te täällä pimeessäkö? Ja säikkymättä? Parhainta tääll' on.
Kuink' ihan toisin tehoo merkki tää! Lähempi oot mua, maahinen; Taas tarmo täyttää sydämmen'. Miel' on kuin aalto vaahtopää, Jo mielin mailmaan syöstä säikkymättä, Maan ilot, murheet kestää väikkymättä, Ja myrskyss' seistä sortumatta, Venheeni murtuessa murtumatta. Mua pilvet varjostaa... Kuun loiste himmenee... Soihtu sammuu! Mik' usva! punaliekit läikkyy Mun pääni ympär' ... oi!
Nous Päivä taivaalle kaikkein niiden tähtein kanssa, jotk' oli seurassaan, kun ensi kerran loi Taivaan Rakkaus kiertoansa käymään nää kauniit kappaleet. Siks syyn jo luulla pedosta hyvää kaunis-karvaisesta soi aika armas vuorokauden, vuoden. Mut silti ollut taas en säikkymättä, kun näön uuden, jalopeuran, näin ma;
Katso sortumatta, säikkymättä surmaa, Jalo uinuu vielä kesken kalman turmaa, Jumal'-lapsen luokse laskee enkeleitä, Näilt' ylevää vapautta se syö. Lempikätten alla hälle voimat varttuu, Aatesäkenistä kirkas lieska karttuu, Silmäns' aukoo hän ja katsahtaapi teitä, Orjat, tyrannit ja turmion-yö!
Toiset luulevat löytävänsä tässä, nimittäin taulussa, huonosti peitetyn vihan rikkautta ja korkeimpia säätyjä vastaan. Senkaltaiseen syytökseen voin minä säikkymättä vastata, ett'en vihaa yhtäkään kuolevaista maan päällä, ja että rakkaus oikeuteen ja isän-maahan on ollut se, joka on kynäni hallinnut.
Päivän Sana
Muut Etsivät