Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. lokakuuta 2025


Isäntä melkein kokonaan unohti syöntinsä ja niin olikin syömästä päästyä kovempi nälkä kuin syömään ruvetessa. Sitä hän ei kuitenkaan ottanut ajatellakseen, kiirehti vain kotiinpäin lähtöä, kun Siuruan kylästä lainatut hevoset piti tänä iltana jouduttaa kotiinsa.

Jos ei tänä iltana, niin viimeistään aamulla varhain... Matti ei puhunut mitään, herkesi syömästä ja rupesi panemaan piippuunsa.

Martti istui vielä tavallisella paikallansa pöydän päässä ja niinkuin ainakin syömästä päästyä, kaiveli hampaitansa vaskisella hinstatilla eli piippuneulalla. Reeta, Martin vaimo, seisoi taas karsinapuolella nurkkakaapin edessä löytääksensä sieltä jotakin, jota miehensä ettoneaikana voisi hiljaisuudessa korjata.

Siunaa itsesi, mies, ja pakene noita kuin saastaisia henkiä. ANTTI. Oletkos hassu? Toinen hyvästä tahdostaan antaa ja minä kieltäytyisin ottamasta. Jopa olisin tyhmä. Hölmö kerrassaan. MIKKO. Ja mitä Topra sanoisi? Joka parhaasta päästä juuri Villeä ja Siljaa varten ne hankkikin. SILJA. Ville ei niitä enää tarvitse enkä minä liioin. Varjele suuri luoja syömästä noilla rahoilla ansaittua leipää.

Martti istui leveänä ja perin tyytyväisenä pöydän päässä, vahva lapsi-palleroinen kummallakin polvella. Isoäiti istui vähän keskempänä lattiaa, laulaa rallatellen pienokaiselle, jonka ristiäiset juuri tänään olivat. Ja ikkunan luona puuhaili iso-isä kumarassa, mutta hymy huulilla, pannen tupakkaa piippuun. Oli juuri päästy syömästä.

Oliko silakoita joskus vähemmässä määrässä, noposteli hän lahturista ennen väännellyt silakanpäät kaikki poskeensa. Tuon pohjustelemisensa perinpohjin tehtyään kävi hän puuroon käsiksi. Ensin söi hän yhden kupin tyhjäksi, sitten toisen ja kolmannenkin. Kun hän nousi syömästä, sanoi hän: "Ohhoh, kylläpä nyt taasenkin tuntuu jonkun ajan kestävän."

Nuo vanhus-raukat, jotka tauonneet Jo ovat syömästä ja juomasta He rauhass' olla pyytävät, kun pian Vanhuuden vaivoihin jo riutuvat! En pelkää heidän vihaansa! Neljäs Kohtaus. LALLI, KERTTU ja TAIMO. LALLI. Haa! Kerttu! Sa tulet... KERTTU. Tulen sulle sanomaan Jää-hyväiseni, Lalli onneton! Nyt Manalahan käypi matkani... Sun miekkas kärki tunki syvälle Mun sydämeeni... LALLI. Minun miekkani?

Lasten kävi sääliksi vieraan murheellisen näköinen muoto, sillä he olivat isältään ja äidiltään oppineet rakastamaan ja kunnioittamaan kaikkia ihmisiä, niin köyhiä kuin rikkaitakin, ja säälimään köyhiä. Kaksi nuorimmista lapsista käpäsi vieraan polvelle, sittenkuin hän oli syömästä päässyt, ja silittelivät hänen kyyneleistä kostuneita, kuihtuneita kasvojansa.

Nyt on ollut meillä kangasta kutomassa, sanoi emäntä. Minä kiitin ja herkesin syömästä. Vähän ajan perästä aioin lähteä pois. Jäänethän tuota toki yöksi taloon, sanoi emäntä siihen, ei kai sinulla ole minnekä kiirettä? Eihän tuota niin olekaan ... mutta enhän minä tässäkään sanoin minä, mutta jäin kuitenkin, kun emäntä vielä kerran tahtoi jäämään.

Mitä kenellekin tehnee, ei ne minulle näy kasaantuvan. Miten niin? Niissä minun rahoissani näkyy olevan päällekirjoitus: »Kaikkeen maailmaan!», sanoi Janne hieman alakuloisesti. Jannen sanoista kuuli, ettei hän toivonut niistä kyseltävän. Syömästä päästyään Janne koppasi haravansa ja alkoi äärystää luokoa.

Päivän Sana

isoisia

Muut Etsivät