United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ilma oli tyyni ja kirkas. Jos katsoi Lehtovaaran rinnettä kohti, niin näytti ilma vienosti vipattavan, arvattavasti maasta kohoavain vesihöyryjen vaikutuksesta. Aurinko oli melkein korkeimmillaan ja lähetti lämpöiset säteensä kuivaamaan paksua luokoa. Keveät kesäröijyt ja takit ripustettiin oksiin lähelle sitä paikkaa, mikä vanhastaan oli ruokasijana pidetty.
Kartanon Miina tuli kolmanneksi, ja tytöt rupesivat ahkerasti leikkaamaan, joten jättivät koko joukon luokoa sitelijöille. Vouti kulki toiselta saralta toiselle ja teki kykkäitä siellä ja täällä.
Niinkuin niittäjät vastakkain käy haltian vauraan vainiomaalla ja jää vanat ohraan tai nisuviljaan, kons' yhä kulkee työ sekä taajaan luokoa lyödään: kaataen karkasi noin väki Ilionin ja akhaijit vastakkain, pako turmiokas ei mielehen tullut. Riehui taistelo noin tasapää, ja he kuin susilaumat tappeli.
Viikatteet välähtelivät auringon paisteessa ja mehevä ruoho katkesi miesten niittäessä kuin rajutuulen edessä. Mikko oli aina ensimmäisenä miehenä menemässä ja Katri kulki hänen perässänsä haravoiden luokoa. Kaapo seisoi naisten keskellä pöyhkeänä kuin teeri soitimesa, käsi puuskassa ja huiskutellen pitkävartista piippuansa. Työhön hän ei kajonnut.
Heinä kasvaa ihan silmissä, ja sitä korjataan alinomaa luulen että niitystä otetaan ainakin kolme luokoa vuodessa. Suurin osa vainioista onkin heinänkasvussa ja ainoastaan siellä täällä näkee vilja- tai perunapellon. Heinän ja viljan korjuun toimittavat vanhat miehet tai naiset, sillä kaikki reippaampi miesväki asuu koko kesän alpeilla karjan kanssa.
Mitä kenellekin tehnee, ei ne minulle näy kasaantuvan. Miten niin? Niissä minun rahoissani näkyy olevan päällekirjoitus: »Kaikkeen maailmaan!», sanoi Janne hieman alakuloisesti. Jannen sanoista kuuli, ettei hän toivonut niistä kyseltävän. Syömästä päästyään Janne koppasi haravansa ja alkoi äärystää luokoa.
On meillä muutakin työtä. Hajoitetuista ru'oista ei Malinen välittänyt vähääkään, lähti vain luokoa haravoimaan, ja joukon täytyi seurata perästä.
Kaunis ja sydämellinen, lisäsi Salmelan isäntä, ja muutoinkin minä pidän paljon Hietalan torpan perheestä, se on rehellistä väkeä, peräti rehellistä. Vai niin rehellistä, murahti herastuomari huolettomasti. Pilvet, jotka olivat uhanneet luokoa ja karheita kastella, painuivatkin hitaasti toiselle suunnalle. Vastapäätä aurinkoa loisti pilvessä heleänvärinen vesikaari.
Karhomasta päästyään Janne käsin kopristeli luokoa ja sanoi: Ettekö usko, että kun nuo heinät tuossa pari tuntia remottavat hajallaan, niin ovat kuivia, ihan latoon työnnettäviä. Uskonpa hyvinkin. Kun ne ovat noin köyhkösillään, niin ei niitten tuommoisessa paisteessa tarvitse kauan olla, ennenkuin karahtavat kuiviksi.