Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Mitä ne siinä häärivät hänen ympärillään? Olisivat menneet pois ja jättäneet hänet rauhaan. Mitäkö laittaisivat ruuaksi. Sama se. Mitä hyvänsä. Ei hänellä ollut nälkä. Eikä suinkaan muillakaan. Täytyy kai sitä syödä. Ei suinkaan tässä auta suremaan ruveta. Ei se siitä kumminkaan parane, tuumaili kyökkipiika ammentaessaan vettä kattilaan. Jos lihasoppaa? Hän katsoi kysyväisesti Elliin.
Protestanttisen kirkon virsikirjoja, uusimmista painoksista on tämä yllä mainittu "Helvetin tuskavirsi", "virsien helmi" jätetty pois. Virressä luvataan helvetin tuskia. Sielut tahtoisivat siellä syödä ja juoda, mutta heille annetaan vaan "tulta tervaa ijäisesti" ja siellä "Pirut sinua pilkkaa ja nauraa ijäti."
Kun tulin kotiin päivällisille ja juuri iloitsin siitä, että saisin syödä yhdessä pikku kumppanini kanssa, se makasikin kuolleena tyynyllänsä!» Paljon ja kauan Gunilla rouva ja assessori puhuivat pienestä yhteisestä suosikistansa, ja tulivat siten varsin hyviksi ystäviksi. Jeremias Munter oli muuten sinä iltana tavallista moittivammalla tuulella. Synkästi hän katseli vastakihlatuita.
Ja Kukkelmanin työ jälleen loppui: heinävaja tuli valmiiksi. Nytpä hän nurisi entistä enemmän. Kerran osti Nelma itselleen vaihteeksi oikein lihaa. Sakris saarnaamaan, että liha on epäterveellistä ... myrkkyä ihmisruumiille! Ainoastaan alussa hän oli suvainnut Nelman syödä sellaista ... viattomia elukoita. Mutta viimein oli muka tullut aika totuttaa Nelma siltä tavalta pois.
Vai niin, hän oli sellainen, joka ei viihtynyt naisten seurassa! Senpätähden hän äsken näyttikin niin jurolta ja jäykältä. Nyt tuli Liina sisään tuoden tohtorille kahvia, jota juodessaan rouvat istuivat ympärillä ja katselivat niin ihastuneina, kuin jos tohtori olisi ollut lempikoira, joka kerran sai syödä niin paljon kuin sitä vaan halutti.
Hänellä on ollut semmoista ajattelemista joka tuottaa kyllä harmaita hapsia. Mitä sanottekaan, vaari! Juuri kuin noin ylhäisellä herralla olisi muuta ajattelemista kuin syödä silavaa viisi kertaa päivässä ja nukkua valoisaan päivään asti ja pukeutua koreihin vaatteihin. Mutta se on varmaan armollisen kreivittären syy, joka kuuluu olevan niin pystypäinen ja uppiniskainen.
Jos olisin sillä voinut kaikki syntini sovittaa, niin olisin kernaasti täällä neljäkymmentä vuorokautta vesileivällä elustanut. Joka aamu kello kahdeksan työnsi vartia aukosta sisään kaksi naulaa mustaa leipää; sitä sai syödä milloin halutti. Ainoastaan tupakkaa kaipasin. Monesti tavoittelin sitä aivan kuin hourauksessa ympäriltäni.
Myrmidoneitaan vain ei päästänyt vielä Akhilleus, vaan näin kumppanejaan sotimieliä kutsuen lausui: "Myrmidonit rajurientoiset, asekumppanit armaat, hetkisen valjaissaan kaviokkaat viel' orot olkoot, ääreen Patroklon hevot, vaunut viel' ajakaamme käyden kumppanin itkentään, kuten vainaja vaatii. Mutta kun kyllytetyks saa mielen haikea murhe, on hevot riisua aika ja kaikkien atria syödä."
Onhan täällä sentään tilaisuus liikkua vapaasti kopissaan, johon pääsee päivänvalo tunkeutumaan, syödä joltisenkin hyvää muonaa kuten on laitani nyt enemmän rahoja saatuani , nukkua yöt mukiinmenevällä vuoteella, lukea ja kirjotella, vieläpä seinien läpi "seurustella" naapurien kanssa.
"Voi äiti!" hän huuti innostuneena ja hengästyneenä ja yrittäen kertoa kaikki samalla haavaa, "minä olin aivan eksyksissä ja pantteri juuri aikoi syödä minut kun tämä kiltti hyvä iso karhu tuli ja pelotti pantterin pois ja meidän piti juuri tulla kotiin ja tule äiti, ja puhu tälle hyvälle kiltille isolle karhulle! Voi, elä päästä sitä pois! elä päästä!"
Päivän Sana
Muut Etsivät