Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Mutta Kalevala ei olekaan tyytynyt tähän yksipuoliseen tragillisuuden kuvaamiseen; se on meille Aino-runoissa myös luonut kuvauksen neitsyen tragillisesta kohtalosta. Kuinka hienosti on kansamme runoaisti keksinyt molempien sukupuolten omituiset ja erilaiset luonteet! Kullervo koston töissä, elämän myrskyisellä merellä, itse elämän toiminnossa joutuu tragillisen surman alaiseksi.
Pidätti karkurit hän; pelkureille Hän harvinaisell' esimerkillänsä Nauruksi teki kauhun; niinkuin kaisla Edestä purjelaivan, niinpä väistyi Hänenkin keulans' eestä miehet; miekka Kuin surman leima, sattui, mihin tähtäs. Hän päästä jalkaan oh pelkkää verta; Jok' askeletta seuras kuolinhuokaus.
Ei aio hän mennä Turjan hyihin turtumaan, ei, ennen surman suokoon taisto kuuma; ei jää kuin lastu vetten vellontaan, ei, miesnä kuolla, miesnä kamppaeltuaan, niin johtajan, niin joukonkin on tuuma. Von Hertzen on se.
Campbellien itsepäinen urhous oli tuottanut surman monelle kelpo miehelle kuninkaan väestä; vielä useammat olivat saaneet haavoja, ja etevin näistä oli nuori uljas kreivi Menteith, keskimmäisen joukon johtaja. Hänelle ei kuitenkaan ollut tullut pahempaa kuin helppo ruhjevamma.
Kuitenkin täytyy minun myöntää että äänenne kerran, koska katkasi se rintani edestä surman keihään, kaikui sanomattoman ihanasti mun korvissain. Olipa suloista päästä kuoleman kidasta elämän valkeuteen takasin. MARCIA. Sitten kysyn teiltä vielä: tahdotteko sen kurjan lesken onnettomuutta, joka näin teidän pelasti kuolemasta? CLAUDIO. Sitä en tahdo. MARCIA. Minä kiitän.
Jos nait, niin suru vuotees saartakoon, Ja vaimos olkoon jos on ken niin hupsu Elämäs kautta kurjempi, kuin miksi Teit minut puolisoni surman kautta!
Ohi korskui Hurtan hepo, pärskyi surman päitset päässä, meni lapsen lauha lepo niinkuin lehti myrskysäässä!» Herää Irja huutohonsa, huomaa ennallansa huoneen; vaan kun tuota muistaa konsa, halu häll' on mennä Tuoneen, missä tytti tuiretuinen kutoo kuolinhuntujansa, kehrää vaimo valkeuinen kesä-yössä huoliansa.
Hän paljasti miekkansa, ratsasti luoksi ja oli juuri antaa vasenkätisen iskun, joka ainakin yhdelle ritarille olis tuottanut surman, kun prinsessat tuota pikaa riennähtivät hänen ympärilleen ja rukoilivat armoa vankeille; yksin pelkoinen Zorahaydakin unhotti arkuutensa ja käytti kaikkea sulopuheisuuttaan heidän pelastuksekseen.
Todellinen syy on, että minä hädissäni pakenin tänne vihamieheni ovat voitolla, ja ovat syyttäneet minua asioista, joita en koskaan tekisi, en edes unissanikaan. Yhtähyvin olisin tullut tuomituksi; ei ollut minulla muuta kuin ne kaksi ehtoa: taikka paeta pois taikka pysyä kotona ja joutua surman suuhun.
Eipä Akhilleuskaan sua auttanut uljas, ei kera tullut, vaan kai kiihteli näin kehotellen: 'Ennen, Patroklos, älä vain pois laivojen luokse orheja ohjaa kuin sovat Hektorin, urhojen surman, puhki jo lie hänen ryntäiltään punahurmehin huuruin! Noinpa hän viekoitellut on kai sinut, mies vähämieli."
Päivän Sana
Muut Etsivät