United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä olet ainoa vihamieheni, mutta sinäpä saatatkin minut varsin perikatoon, ja kun nyt kaupan päällisiksi vielä minulle hampaitasi irvistelet, ja minä olen saanut luvan, niin nytkös minä sinulle..." Ja äkäpäissään, ennenkuin vielä sai puheensakaan loppuun, tavoitti Patrik sauvallansa Vahtia.
Minä kyllä tiesin, että olin tuntoni mukaan täyttänyt virkani ja ett'ei oppilailla eikä heidän vanhemmillansa olisi mitään minua vastaan moittimista; mutta joku vihamieheni oli saattanut yliopisto-elämäni hänen korviinsa ja nyt hän mieluummin näkisi tyttärensä haudassa, kuin minun vaimonani.
Minä taas olin tyytyväinen, kun olin saanut valmiiksi kirjan, jonka isäni, innokas kuningasmielinen, voi pahastumatta lukea, ja että sain vielä sanat ja lauseet kokoon enkä ollut aivan sortunut, kuten vihamieheni olivat toivoneet. Pian lausuivat useat näytelmäkirjailijat halunsa saada muodostaa romaanini näytelmäksi.
Todellinen syy on, että minä hädissäni pakenin tänne vihamieheni ovat voitolla, ja ovat syyttäneet minua asioista, joita en koskaan tekisi, en edes unissanikaan. Yhtähyvin olisin tullut tuomituksi; ei ollut minulla muuta kuin ne kaksi ehtoa: taikka paeta pois taikka pysyä kotona ja joutua surman suuhun.
Apekides!» Arbakes huudahti tuntien ensi silmäyksellä papin, »viimeksi tavatessamme olit vihamieheni. Olen siitä asti halunnut sinua tavata, sillä toivon, että taas olet minun suojattini ja ystäväni.» Kuullessaan egyptiläisen äänen Apekides säpsähti, pysähtyi paikalla ja katsahti häneen ilmein, joista huokui katkeraa halveksintaa ja kostonhimoa.
Suuri ompi vääryyden voima, mutta oikeuden suurempi vielä. Ja tämä on lohdutus! Mutta mitä joulupukkia tuodaan tuolta? ESKO. Olethan siinä, Mikko? 1:N KUOKKA. Kanttoorille sidottavaksi tuomme miehen; hän on murtanut jalkansa. ESKO. Vai niin, Mikko! Noh, enpä tahdo pititellä, sinä olet saanut osas. TOPIAS. Sinä juutas! Mutta olethan kaatunut vihamieheni, sentähden istu rauhassa siinä.
Huomatkaa: kuoltuani on suurin vihamieheni herrana tässä, jos ajoissa en katsoisi jonkun toisen etua; sillä hän, jolta kerran sain hengen, ja hän, joka tätä herra Maunoa on kantanut rintansa alla, he syntyisin olit samasta kohdusta. TYKO. Ja sukuvihapa taitaa näyttää näin hirveän karvan. MARKUS. Totta, mun herrani. Mutta juokaat, te myös, herra Bertram, ja poistakaat tämä alakuloinen muoto.
No, mitä aattelette herrasta Kuuselassa, jossa kävitte eilen? TYKO. Hän tuntui kelpo mieheksi. MARKUS. Ja hän on kuitenkin pahin vihamieheni. TYKO. Ikävä asia. Se tietysti häiritsee elämänne rauhaa. MARKUS. Ei hätää. TYKO. Epäilenpä. Mutta toivokaamme tämän vihan viimein karkoittuvan kauvas ja ystävyyden astuvan sen sijaan.
Minä astuskelin parin tunnin ajan ulkopuolella kaupunkia ja palasin sitten pääkatua myöden, joka tällä välin oli pudistanut pois viime yön unensa. Niitten joukossa, jotka häärivät puodeissaan, näin entisen vihamieheni, teurastajan, joka nyt oli edistynyt siinä määrässä, että hänellä oli kaulus-saappaat, pieni lapsi ja omantakeinen asialiike.
Vaikka hän oli vihamieheni, oli hänellä kumminkin kaksi kättä ja tässä tilaisuudessa hän siitä syystä oli minulle kultaa kalliimpi. Kun hänet saisin avukseni niin toivon varmaan saavani veneen vesille.