Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
"Juuri sama." "Alschirokin surmaaja?" "Aivan niin." "Kapinoitsia ja murhamies." "Olkoon menneeksi. Katsokaat itseänne." Hebrealaisten ruhtinas heitti keihäänsä Seldshukia kohden. Se kimmahti takaisin rintahaarniskasta; mutta Hassan Subah horjahti satulassansa. Tointuen hän töyttäsi suurella voimalla Alroy'ta vastaan.
Mutta Crispuksen ääni kaikui yhä voimakkaampana läpi koko amfiteatterin: "Voi sinua, vaimon ja veljen surmaaja, voi sinua, Antikristus! Syvyyden kuilu sinun eteesi aukeaa, kuolema sinua tavoittelee, hautasi on jo valmiina. Voi sinua, elävä raato, sillä kauhuun sinä kuolet ja kirottu sinä olet oleva iankaikkisesti!..." Turhaan koetti hän kiskoa kättään irti puusta.
Elä jälkeen elämäskin Suomalaisten sydämmissä! Suurin surmaaja sukumme, päästyänsä vallan päälle, rusikoitsi Ruotsiakin, suomi suurta Suomenmaata. Kuka täällä kotoperän tienne tämän halvattavan? mutta kurjax' kutsutahan, rupulixi rumemmaxi, jok' on kauan kauhistellut ihmisiä ilman syytä. Tämä taimet terveimmätkin suurest' ihmisen sugusta niinkuin naatit nahistutti.
"Joosepin surmaaja on löytynyt", lausui hän, pyyhkien hien otsastansa. "Sota-Matti?" virkkoi Nivalinkanen. "Niin, Sota-Matti on Joosepille surman saattanut, vaan ei tahallansa; ja kaikessa tapauksessakin maallisen oikeuden käsi häntä ei enää häiritkö. Hän on kohta astuva korkeamman tuomarin eteen, olkoon Hän hänen sielullensa armollinen".
Minä olen aikonut Jumalan minua armahtakoon asettaa tässä syrjäisessä paikassa jokapäiväiset messut Lallin sielua varten". "Lallia varten sielun-messuja"? virkkoi säikähtyen nuorukainen; "Lalli oli murhamies, marttiiran surmaaja"! "Hän oli syntinen, niinkuin me kaikki", vastasi leppeällä vakavaisuudella vanhus. "Kaikki olemme synnillämme Kristuksen surmanneet ristin hirsipuussa.
Niin, juuri tässä heidät tapasin, tässä seisoin joku tunti takaperin puhtaana, selkeänä ja kaikkia pirullisia aikeita vailla. Ja nyt ... nyt olen... Oi voi, minä kauhistun itseäni. Minä olen murhaaja! Olen ihmisveren vuodattaja! Huuh! Olen kurjin olento maanpäällä ... olen oman onneni surmaaja... Olen kunnotoin ihmislapseksi! Oi äiti! Niin äiti... Mitä sanoneekaan hän?
Kärmälän surmaaja, tuo kuuluisa Kyösti, on hirttänyt itsensä«. «Minun setäni!« huusi pieni Sakari, joka oven vieressä seisoi. Johannes vaaleni. Hymy hänen huuliltaan katosi. «Onneton veljeni!« huokasi hän. «Sinä et palannut pahoilta teiltäsi. Sinä sait töittesi palkinnon, sinä vietelty, onneton veli! Vaan jatkakaa julmaa kertomustanne, herra!«
Omata tahdon hänet, mut en kauan. Kuin? Minä, miehens', appens' surmaaja, Näin häneen isken kesken vihan vimmaa, Kirous huulillaan ja silmiss' itku Ja vihan veritodistaja läsnä. Jumala, hänen tuntonsa ja kaikki Mua vastass' on, muut auttajaa ei mulla Kuin perkele ja tekopyhä katse, Ja sentään voitan, kaikki tyhjää vastaan! Haa!
Jos nyt ihminen menee tuon veden luokse ja hukuttaa itsensä, niin tahtokoon tai ei hän menee. Huomaa se. Vaan jos vesi tulee hänen luoksensa ja hukuttaa hänet, niin ei hän silloin itse hukuta itseään. Siis, se, joka ei ole syypää omaan kuolemaansa, ei ole itsensä surmaaja. TOINEN HAUDANKAIVAJA. Onko siitä asetusta? ENS. HAUDANKAIVAJA. On kuin onkin: kruununmiehen syyniasetus.
Sillä haudalla ei kumminkaan ollut mitään iloista ja lohduttavaa lukea, niinkuin hurskaitten kristittyjen haudalla, jotka ovat omilla vuoteillaan kuolleet; sillä hän oli itsensä surmaaja, ja kun hän haudattiin kirkon pohjoispuolelle oli vallan pimeä, eikä käytetty minkäännäköisiä kirkonmenoja, ja siitä syystä ei saatu panna ristiäkään hänen haudallensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät