Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Kun hän istuu tuossa suu supussa, pikantti pystynenä ilmassa, jalka toisen päälle heitettynä, luulisi häntä suoraan teatterilavalta tuoduksi subretiksi. Hänen säärensä viiva on aivan jumalallinen. Näin pitkälle oli Johannes päässyt ajatuksissaan, kun hän kuuli ranskalaisen kysyvän leikillään Ireneltä: Teidän miehenne on varmaan hyvin mustasukkainen?
Se leikki ei vaarallista ole ensinkään, mut onhan se välttämätöntä nyt. Suu supussa liikehtivät jalot herrat, ja ranteet pyörii. Pian kuitenkin tarttuvat taasen he karitsan silkkinauhaan. Taas sovussa taluttavat. Kas kolme daamia somaa on esihin purjehtinut kuin joutsenet valkeat. Kavaljeerit he kumartavat ja painavat sydäntänsä ja käyvät niin hempehiks.
Se se oli, tuttu toveri ... ei nyt enää hätää mitään. Hän uskalsi ulos niitylle, hiipi ojan vartta ja teki pienen retken ladon kupeelle, josta kuitenkin kääntyi takaisin metsän rantaan. Siellä löysi hän lehtoniemekkeen laidasta tuuhean pikku kuusen, jonka juurelle paneutui levähtämään. Hän nukahti siihen mielenliikutuksesta uupuneena, pää olkapäitten välissä ja korvat supussa selän päällä.
Lopuksi ottaa hän käteensä viimeksi ilmestyneen vihkon "Suomalaisia sankareita". Huulet supussa sitä hetkisen silmäiltyään viskaa hän sen ylenkatseellisesti pöydälle ja lausahtaa: Eikö olisi ollut parempi, että olisitte pysynyt työssänne ettekä ruvennut hulluttelemaan?
Lapset kirmaisevat ulos, kaataen toisiaan mennessään ja ehtivät ennen minua tallin ovelle, sillä varvas on vielä hellä. Sen oven alipuoli on kiinni, yläpuoli on auki. Siitä kurkottaen näen pilttuun nurkassa haavanoksia. "Menehän lähemmä." Menen lähemmä, mutta en näe vielä mitään. "Katsohan tarkemmin." Pieni pupu kyyröttää nurkassa, korvat supussa selän päällä. Riemuhuuto!
Sitten tässä olisi vielä tämä, jonka meidän poika löysi samaan aikaan kuin paalit tulivat maihin ... mitä lienee ... jos herra tullipäällysmies vielä viitsii ja ehtii katsoa. Suu supussa ja pitäen silmänsä hetken aikaa suljettuina Söderlingska ojensi tullipäällysmiehelle kotelon. Tullipäällysmies pani lasit nenälleen ja avasi. Mitä tässä on? Rahaa! Ja laivan paperit.
Siihen nähden rohkaisi mestari vähän itseänsä ja sanoi, suu supussa: "minä pyydän teiltä, hra tukkukauppias, tuhansia kertoja anteeksi, mutta minun täytyi teettämänne kaluston tähden lainata rahaa ja joll'en minä saa velkaani huomenna maksetuksi, niin tulee poliisi ja ottaa kaikki minun kamssuni; sentähden rukoilen minä teitä, maksakaat velkanne tänään".
Enkä appia surisi, En kovin anoppiani, Vaikk' ois karhu kartanolla, Elikkä susi supussa; Aina aikahan tulisin, Aikahan tuletteleisin, Kun oisi miesi mielehinen Sulhoni sulosanainen Kun sulho hyvin pitäisi, Aina illoilla kysyisi: "Missä vierit minun vereni, Hyllysit hyvä lihani, Jäseneni järkähtelit?"
Tuommoinen totinen, hirveän totinen, ehkä hiukan ujo, avosilmäinen, otsa aatteellisissa rypyissä, suu asianymmärtävässä supussa, lakin reunan alla kähertynyt valkoinen tukan reuna nyt se on jo hiukan kellertynyt, huomaan olennoitunut kuva siitä, minkä olin luonut itselleni 'isänmaan toivosta', joka elää vain aatteissa ja ihanteissa, niinkuin minusta pitikin.
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa, kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla, sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen, kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen.
Päivän Sana
Muut Etsivät