Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Minä en voinut mennä sen ohitse, ja se tuli ja katsoi minuun, ja se oli Maria; ja minun kotiin tultuani makasi hän sängyssä ja oli kuolemaisillaan, kuolemaisillaan pois minulta. Minä olin hänen murhaajansa, sanoi pastori, ja siinä hän oli oikeassa. Mutta hän ei sanonut koskaan kovaa sanaa, ja hän hymyili minulle niin suloisesti viimeisellä hetkellänsä". Näin meni kaksi päivää ja kaksi yötä.
Tämä henki hellä, kaino Nimeltänsä Toivo on. Hänt' ei poista viha, vaino, Vaivoissai hän läsnä on. Elon myrskytaisteloissa Toivo meitä vahvistaa, Koska vaaroiss' ankaroissa Pelko mieltä ahdistaa. Toivo aina suloisesti Rauhaa, virvoitusta tuo Kuiskumalla salaisesti: Kerran pääset Luojan luo. Toivo johtaa kulkuamme Rauhan tyyneen satamaan, Jossa levon saavutamme Helmass' oikeen isänmaan.
Nyt melkein kuurousin ma laulannalle ja katsomaan jäin yhtä vainajista, mi seisten viittas häntä kuuntelemaan. Kätensä risti, nosti hän ja siirsi päin itää silmänsä kuin Jumalalle ois virkkaa tahtonut: ma muust' en huoli! Te lucis ante nyt niin hartahasti ja suloisesti hänen suustaan kaikui, ett' unohtamaan sai se itsenikin.
Mun puroon pannut kaulaa myöten oli ja vetäen mua takanaan hän kulki veen päällä köykäisnä kuin sukkulainen. Kun liki päässyt olin rantaa pyhää, »Asperges me» niin suloisesti soivan ma kuulin, ettei kynä, aatos riitä. Sylinsä aukas Nainen kaunis, otti käsiinsä pääni ja sen painoi puroon niin syvälle, ett' täytyi vettä niellä.
Olimme kuitenkin iloisia, että saimme viritetyksi tulen ja hitusen ruokaa suuhumme; kuningas meni linnaan majailemaan, me muut kaupungille, ja kaikki voivat oivallisesti. Juuri kun olimme päässeet jotensakin kuiviksi ja suloisesti oikoilimme oljilla raajojamme, ollen nukkumaisillamme, olivat nuo s nan puolalaiset kuin jehu kimpussamme nyt taas kirosin!
Seuraavana iltana tapahtui samoin kolmannella kerralla rohkeni hän pitää hieman paremmin varansa ja näki silloin, että noihin silmiin kuuluivat sievät, vaaleat kasvot, hieno nenä ja pari kalpeita, siromuotoisia huulia, jotka hymyilivät suloisesti ja kehottavasti häntä kohden.
"Miksi juuri tällä hetkellä? Senkötähden, että hän tietää miten härkä on parannettava?" sanoi Cecilia, suloisesti, hiljaisesti hymyillen. "Niin, se on todella kadehdittavaa. On hauskaa voida helpoittaa tuskista jokaista Jumalan luotua olentoa Durham'in härkääkin." "Oikein. Nuhde oli oikeutettu." "Päinvastoin, teitä tulisi syyllä kiittää.
Riemu-kyynel kiilti silmässä Nadeschdan, Kalveet kasvot punastuivat, Pannen ristiin kätensä hän polvillensa Siihen lankesi ja lausui: "Jos on rukous, jos on pyyntö mulle suotu, Armollinen Keisarinna, Anna näiden lasten isä jälleen mulle Heidän äiti-raukallensa." Keisarinna suloisesti hymyellen Lausui: "vaadittepa paljon, Ruhtinasta vallan kuulusata kahden Poika-ruhtinahan eestä.
Hän se olikin, joka edeltäpäin valmisti nämä sairaille tarpeelliset lääkkeet ja sanomattoman suloisesti heille niitä tarjosi. Näillä laupeudentöillä käydessään he toisinaan jatkoivat matkaansa Pitkänvuoren laakson kautta aina minun luokseni asti, jolloin odotin heitä päivälliselle kanssani sen pienen joen kaltaalla, mikä juoksee asuntoni ohitse.
"Voi Lyyliseni!" huokasi hän, "kuinka sinua rakastan." "Ja minä rakastan sinua!" kuiskasi Lyyli vastaan, "mutta tiedämmehän sen entiseltäkin, vaikka se aina tuntuu joka päivä uudelta ja sointuu sydämissämme suloisesti." "Niin kyllä! Mutta minä rakastan sinua lii'an paljo, vetääkseni sinua kanssani onnettomuuteen, joka minun osakseni on maailmassa luotu.
Päivän Sana
Muut Etsivät