Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. marraskuuta 2025
Kipeästi vihlasi hänen sydäntään, kun Aili verannan portaita laskeutuessaan nojautui sulhastaan kohti ja katsoi häntä suloisesti ylös silmiin. Mitä lienee silloin hänelle sanonut, Martha ei voinut sitä kuulla, mutta jotain hellän hellää se mahtoi olla. Martha puri hammasta; hänelle tuli yhtäkkiä halu repiä tukasta tuota hinteloa olentoa, joka ryösti häneltä rakastajan.
*Rebekka*. Hyvää huomenta. Hyvää huomenta, ystäväni. Tahdotko jotain? *Rebekka*. En muuta kuin kysyä oletko nukkunut hyvin? *Rosmer*. Oo, minä olen nukkunut niin rauhallisesti ja suloisesti. *Rebekka*. Hyvin, kiitos. Nukuin kappaleen aamuakin. *Rosmer*. En tiedä milloin sydämmessäni viimeksi on tuntunut niin keveältä kuin nyt. Hyvä se oli todellakin, että sain sen sanotuksi.
Suloisesti ahdistui rinta, hengittäessään tuota erinomaista, hurmaavata ja raikasta tuoksua, tuoksua Venäjän kesäisen yön. Ympärillä tuskin kuuli vähintäkään ääntä... Silloin tällöin vaan välähti äkkiä läheisessä joessa iso kala tahi hiljalleen humahti rannan kaislisto, koska heilautti sitä vähäinen lainut... Nuotioiset ne vaan hiljaa räiskähtelivät.
Minä koskin päähäni, joka oli sidottu ja vasemmalla kulmalla olevasta liinakääreestä tippui kylmää vettä alas. Nopeammin, kuin olisin voinut luulla, voitin heikkouteni ja äskeisen ihmeellisen tunteen, joka niin sanomattoman suloisesti värähteli minussa, tuskastuneena muistelin Charlottea ja häntä odottavia nuhteita minun täytyi niin pian kuin mahdollisesti taasen seisoa vakavasti jaloillani.
Ei! ei mitkään silmät ole voineet korvata minulle niitä, jotka kerran lempivinä olivat luodut minuun, ei mikään sydän, joka on nojautunut rintaani vastaan, ole saanut omaa sydäntäni niin riemastuttavan suloisesti hurmautumaan!
D'Artagnan koetti, hymyten niin suloisesti kuin hän suinkin voi, lähentää huuliansa mylady'n huuliin, mutta tämä työnsi hänet pois. Mutta tuo tunnustus, sanoi hän vaaleten, mikä tunnustus se on? Te kirjoititte viime torstaina de Wardes'ille kirjeen, jossa ilmoititte rakastavanne häntä. Minäkö?
Tällaista pahaa ja syntistä elämätä nähtyänsä Toivonen tuli vihaiseksi. Hän meni myllärin tykö, niin kuin hänen oli aina tapansa, koska hän oli pahoilla mielin. Ja kuin siellä tuo ihana Elsa hänelle suloisesti naurahteli, katosi kaikki harmi, ikään kuin musta pilvi hajoaa auringon säteistä.
Voimakas aamiainen ja olut lämmittivät niin suloisesti sisuksia. Sikari rauhoitti ja lauhdutti mielen. Sen savuun kietoutui ja katosi se puoli tulevaisuudesta ja vastaisista velvollisuuksista, josta heprean kielioppi oli muistuttanut. Elämä alkoi tuntua niin huolettomalta ja pumpulinpehmoiselta. Se oli kuin tällä samettisohvalla istuminen.
Aina siitä saakka kuin olin sinun luonasi ylähällä, soi alinomaa korvissani, missä ikinä mä vaan seison, taikka liikun, tuo kaunis laulunuotti kellopelissä: 'Hei kaunihilta kuuluu, ja suloiselta soi'". Niinpä Lentsin sydämmessäkin nyt soi niin suloisesti ja kauniisti.
Ne silmäilivät niin suloisesti ja lohduttavasti. Niiden takalistossa muisti hän toisia, synkkiä ja uhkaavia. Ja sittenkin tunki rakkaus esiin niidenkin muistossa, virittääksensä toisten ohessa hänen sydämmnssään nuoruuden ajan hehkun, syvän, äärettömän ja kaipaavan.
Päivän Sana
Muut Etsivät