Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Anna kiiruhtaa sillä välin tupaan ja palaa takaisin taluttaen Mariaa. ANNA. Ma hänen löysin; Herra, kiitos sulle! Nyt sydämeni rauhaa, hoivaa saa! MARIA. Oi, salli rintahani sinun suljen, Sa enkeli! Syleilee Annaa. Mull' enemmän kuin hengen Oot antanut. Oi, kuinka köyhä oon Nyt sua vastaan. ANNA. Kiitä Jumalaa! Ma halpa palvelia hällä oon, Ja kehnoja on kaikki häntä vastaan.
"Paremmassa paikassa, kuin tässä, ette olisi voineet yhtyä", sanoi vanha Joe, ottaen piippunsa suustaan. "Tule vierashuoneesen. Onhan se jo vanhastaan tuttu sinulle; eivätkä nuot molemmat toisetkaan ole ihan outoja. Odottakaat, siksi kuin suljen puodin oven. Kas, kuinka se kirisee!
"Voi, tyttö! Varros! Kostan! Sytytit sydämen. Syliini suljen, nostan Ja sua suutelen". "Sun, pulmu, povelleni, Suloisen sivallan, Ja kultakahleheni Mä sormees sovitan!" Näin uhkasin ja vannoin, Mut immen nähtyäin Sen rauhass' olla annoin Ja hämilleni jäin. Kuin kiinni kiedottuna Mä istuin vaiti vain, Silm' arkana ja puna Väreili poskillain.
"Kyllä tuli, minä suljen sen paikan kaikkien suosioon, jotka voivat nauttia jotakin olosta tuhat kyynärää korkealla maasta, kun sieltä saavat nähdä ihmisasunnoita ja rakennuksia syvällä alhaalla jalkainsa alla, nähdä virtoja, jotka näyttävät nauhanpätkiltä, ja korkeita vuoria, sieltä tuskin korkeamman näköisiä kuin heinäsuovat.
Minä hangelle lankean polvillein, minä armahan syliini suljen. Ja katso! Kun nousen, on muuttunut maa ja kukkien yli ma kuljen. YST
Mä sua muistan, mitä muistellenkin, Vaikk' luulen miettimättä olevain Mä sua etsin, minne kulkenenkin, Vaikk' luulen määrättä mä kulkevain Nään sinut aina, kunne katsonenkin Ja vaikka silmät suljen umpehen, Ja äänes kuulen, mitä kuunnellenkin, Jos menneet korvatkin ois lumpehen Sä olennoksein käynyt olet näin Sinutta unta vain on elämäin.
Näillä rivillä nyt lähestyn teitä ja luulen saattavani ne teidän käteenne vähimmin huomattavalla tavalla, kun suljen ne tähän laatikkoon. Samalla pyydän teidän vastaanottamaan vähäsen tuomisia pääkaupungista. Jo kauvan olen ajatellut lähestyä Teitä seuraavalla tunnustuksella ja pyynnöllä, vaan en ole tähän asti rohjennut sitä ilmaista.
APEMANTUS. Et tahdo mua kuulla, etkä saakaan! Taivaasi suljen. Kuink' on ihmis-parka Neuvoille, vaan ei mairehelle arka! TOINEN N
Jumala tehnyt, hälle kiitos, minut niin on, mua ettei koske kurjuutenne, ei yllä minuun tuli tuskan tämän. Taivaassa Neitsyt sulo on, mi säälii niin retkes vaivaa, johon käsken sua, hän että lientää kovaa tuomiota. Lucian puolehen hän kääntyi, pyysi: 'Nyt uskollises tarvitseepi sua, ma hänet suljen sinun suosioosi.
Ja tietköhön vain koko maailma sen, Minä voittajan käynnillä kuljen: Hän on mun, hän on mun, minun ainoastaan, Minä vain hänet syliini suljen. Minä vain olen häntä nyt suudellut Sekä äitinsä aamuin ja illoin Ihan suulle mä suutelin, kerran vain, Voi, kuinka hän purppusi silloin!
Päivän Sana
Muut Etsivät