Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
"Hyvä," sanoi kapteeni leppeämmällä äänellä, "minä olen arvannut oikein tietämättäni. Kuulkaas nyt, Tregarthen, tuossa on teidän ainoan lapsenne sulhanen, ja tässä olen minä, joka tunnen hänen salaisuutensa. Minä vakuutan, että se on oikea salaisuus, eikä hänen tekemänsä, vaikka hän ei saa sitä kenellekään ilmoittaa.
Jo hämyy, uneen vaivun, Mun uuvutti päivän työ. Yli hautani lehmus huminoi, Miss' satakieli laulelee; Soi laulussa lempi, lempi, Sen uinuja kuulla voi. Romansseja Pekka Parka. Ja Hannu ja Kerttu tanssivat vaan, Ja silmät ne säihkyy armaat. On Pekka vait, ei liikukaan, Ja kasvot on tuhkanharmaat. Ja Hannu nyt Kertun sulhanen on, Koruvaatteissa viettää he häitä.
Suuresti surkuteltiin neiti Roosa raukkaa, joka oli hyväsydämmisyydessään ottanut juuri onnettomuuden päivänä Anna vainajan lapsen vielä vastuksikseen, ja hänen täytyi nyt nähdä silmäinsä eteen isänsä ja sulhasensa kuolevan. Että kreivi oli neiti Roosan sulhanen, se tieto oli yht'äkkiä levinnyt ympäri kylän.
Niinpä niinkin mutta sehän on ollut vanha talonpoikaiskansan tapa, että sulhanen tulee puhemiehen kanssa, enkä minä tiedä syytä, miksi sitä muuttaa tarvitsisi ... mutta olipa se meidän kesken miten hyvänsä... Kyllä se sopii minun puolestani, ja saatpa puhua itse siitä Mariallekin. Näitä ukon sanoessa Maria astuikin kamariin kahvia tarjoomaan.
Sulhanen oli vihdoin joskus hieman äkkipikainen ja morsian samoin tämä tosin saattoi antaa aihetta niinsanottuihin kotikähäköihin; mutta kuinka voisivat ilman niitä nuo suloiset sovintohetket tulla puheeksikaan? Siinä kyllin he soveltuivat aivan oivallisesti toisillensa.
Niin tein kesälläkin: ei laisinkaan minulle virketty ketä tulee, niinkuin minä en olisi sitä tiennyt! Sulhanen se lienee nytkin kukas muu! Ja nyt se taas alkaa lainaileminen: voi tokkiisa! Eikös vaan tuossa jo olekkin aika aukko, on sitä aika halkeama aivan!
Waikka tuo hääwäki näytti yleiseen niin iloiselta ja murheettomalta, oli kuitenkin heidän joukossansa joitakuita, jotka eiwät näyttäneet jaksawan ottaa osaa toisten leikillisiin puheisiin ja iloihin: sulhanen ei ollut ensinkään iloisen näköinen.
"Sinä, sinä ajattelet vaan Leinoa", keskeytti Eeli häntä. "No Selma, kuka sinun ajatuksiasi paraiten sitoo?" "Sulhanen, tietysti", vakuutti Emma. "Enkö minä tietänyt, että teidän piti tuleman pahoiksi", puhkesi Selma sanomaan. "Ikäänkuin en minä olisi kylliksi onneton jo muutenkin, vaan teidän pitää vielä lisäksi ilkkua. Oi, nyt on hirveän ikävätä elää, olla kihloissa ja että..."
Ole minulle niinkuin tähänkin saakka ystävä, enkä minä muuta pyydä. Te, neiti Anna, jääkää te tänne, minun luokseni! Me emme voi toinen toistamme rakastaa niinkuin sulhanen ja morsian toisiansa rakastavat; veljen rakkauden tarjoon minä teille, antakaa sisaren rakkaus minulle, ja ehkä saavutamme mekin hiljaisen onnen täällä«. Seuraavana hetkenä olivat kaikkien kädet yhdistetyt.
Vasta toisena talvena sattui tulemaan semmoinen sulhanen, joka mahtoi olla »jotain», koska Malinen kysyi, eikö panna hevosta talliin. Mutta se olikin toisesta kirkkokunnasta, kuulun rikkaan poika. Liikaa ihastumista ei hän siltä näyttänyt, ainakaan alussa, ja matkassa oleva puhemies olisi saanut olla parempi. Se oli Turunen nimeltään, Maliselle vanha tuttu ja markkinatoverina mitä parhain.
Päivän Sana
Muut Etsivät