Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Kuka niillä on puhemiessä? Kuka lie ... en tuntenut, mutta pohjalaista se kai tuntui puhuvan ... ei se tämän puolen miehiä ollut, sanoi lautanvahti. Se on se saarnamies Kalajoelta, joka on täällä ennenkin käynyt ... ja sulhanen kuuluu olevan sieltä myöskin, tiesi Risto. Mitä ne puhuivat, kun soutivat tästä sivuitse? kysyttiin vahdilta.
Jos sulhanen vain joutuu, niin häät voidaan pitää ensi Iduksena. Tule, Aulus!" Tämä oli sovittu merkki. Cethegus ilmoitti asian roomalaisille ritareille. "Hyvä on", sanoi Licinius päättäväisenä, "sittenhän voin hankkia muistomerkin sille paikalle, missä veljeni kaatui Rooman ja Cetheguksen puolesta." "Niin, roomalaisten oikeus Roomaan on jääväämätön", lisäsi Salvius Julianus.
KAUPPANEUVOS. Vaan entä serkkusi, Valter? KERTTU. Niin hän? Kertun sulhanen? Ettehän toki pelkää minua? VALTER. En en suinkaan KERTTU. Saanko puhua suoraa kieltä, koska olemme sukulaisia? VALTER. Pyydän tehkää se! KERTTU. Te ette loukkaannu? VALTER. En, totisesti! KERTTU. No niin, sitten sanon ensiksikin parempi ryhti!
"Minä Asari Ruokola", sanoi pastori edellä. "Minä Asari Ruokola", kertoi Asari. jäljessä ja hänen äänensä kuului siltä, kuin kaiku olisi toistanut nuo pastorin lausumat sanat. "Otan sinun Kaisa Linnalan", jatkoi pastori. "Otan sinun Kaisa Linnalan", kaiutti sulhanen, ikäänkuin unissaan. "Nyt minun awiowaimokseni", lisäsi pastori.
KAUPPANEUVOS. Kyllä sinun pitää puhua suomea, Herthaseni, muuten en ymmärrä mitään. KERTTU. Oh, en sådan barbar du är, morbror, som inte lärt dig något enda kulturspråk. Men jag skall försöka göra dig viljes. KAUPPANEUVOS. Suo anteeksi, en huomannutkaan. Hän on serkkusi, tuomari Ryynänen, Kertun sulhanen. KERTTU. Ooh tuleva lankoni siis!
"Niinhän sitä kerrotaan", jatkoi Lauri, "että Eeva-Liisa hyppäsi veteen siitä syystä, että sulhanen oli hänet pettänyt". "Siitä juuri". "Mutta muistatkos sinä Vilhon?" lisäsi Lauri murheellisesti. "Mitä Vilhoa?" kysyi Rietu. "Sitä, joka hukkui", vastasi Lauri, "juuri tähän samaan jokeen. Kas sitä sitten oli kelpo poika! voi kuitenkin!
Ei... Puhemiehenä... Iivana Ivanovitshin puhemiehenä, oikaisi puhemies-Annushka ja tenäsi: Niin että järkiään venäläinen ... oikeauskoinen venäläinen, eikä vain tshuhna... Sulhanen tää sinun! Luoja minun!... Luoja minun! Ihan siinä oli leskeltä pää mennä sekaisin. Hän touhusi, siunaili: Kiitos sinulle, Luoja, että oikea venäläinen ja että oikeauskoinen ja...
Minusta me emme olleet ollenkaan niinkuin sulhanen ja morsian, me olimme kuin kaksi leikkitoveria. Ehkä siihen vaikutti ympäristön talvinen, kylmä puhtaus, ehkä myöskin se, että pelkäsin sinun rupeavan vanhaa kotiasi ikävöimään. Minä tahdoin siirtää sinut sieltä niin vähitellen, niin huomaamattasi, ettet tietäisikään muuttaneesi toisesta elämästä aivan toiseen.
Hän sanoi jotakin semmoista, että »nykyinen nuori kansa on ymmärtäväisempää», mutta muuta en minä siitä enää kuullut. Sulhanen ja morsian! Voi, niinhän se olikin, ja minä en ollut sitä muistanut ... en ollut muistanut sitä ollenkaan ennen kuin nyt vasta. Minä hoiperruin vuoteelleni ja heittäydyin siihen pitkäkseni. Makasin kauan aikaa ihan kuin tunnotonna.
Paljon se sai, köyhän tytön nai, se Anttila; kun tulee sulhanen nyt tänne, minulla on aitta, valmiiksi siistitty, siellä on linnunpesä, mennäänkö sitä katsomaan? Se on siellä sisällä, sen voi ottaa käteensä, eikä emälintu sitä hylkää.
Päivän Sana
Muut Etsivät