United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Voihan tuon sanoakin, ajatteli Jaana. Eihän tuo nimi suussa kulu. Jaana minä olen, hän sanoi. No, se on juuri justiinsa sama nimi kuin minun morsiamellani. Ei ole. On varmasti. Totta minä sen tietänen, kun olen häntä tässä kaiken kevättä katsellut. Mikäs sen sukunimi on? Sama kuin teidänkin. Nyt huomasi Jaana, että mies laski leikkiä hänen kanssaan. Menkää matkoihinne! Kyllä mennään.
Tiedä, ukko, Tähtitanssi on äitini sukunimi, ja tämä heimo, johtaa alkunsa aina jumalten tarinamailmasta; tiedä tämä. KONRAD. Minä tiedän sen ja katselen teitä syvimmällä kunnioituksella. FOKAS. Jumalten tarinamailmasta, niinkuin oikean aarelsmiehen tulee, eikä siis paljon että olenkin maamme aarelsruumiissa lailliseksi julistettu jäsen. Mutta mitä lupaa minulle enemmin tämä tie?
Tyttö on tätä nykyä, Miss Mowcher, opissa taikka välipuheella työssä taikka jollakin muulla tavalla palveluksessa Omer ja Joram'illa, Rihmanmyyjällä, Muotikauppiaalla ja niin edespäin tässä kaupungissa. Huomaatteko? Omer ja Joram'illa. Se lupaus, josta ystäväni on puhunut, on annettu hänen serkullensa; ristimänimi, Ham; sukunimi, Peggotty; ammatti, veneenrakentaja; myöskin tästä kaupungista.
Hän kysyi vielä Ristolta: "Mikä oli äitisi sukunimi?" "Hanna S." vastasi Risto. Majuri löi kädellä otsaansa ja putosi tuolilta laattialle huutain: "Oi Hanna! Hanna! näin onnettomasti päättyi enemmän kuin kaksikymmenvuotinen, ahkera tiedustelemiseni!" Risto hätäytyneenä tarttui majuria olkapäihin ja nosti hänen seisoalle, hän näytti aivan tiedottomalta.
Hämeenlinnan koulussa Jaakko Juutilalle oli heti laitettu ajan vaatimusten mukainen muukalainen sukunimi Judén, joka tietenkin saatiin »Juutilasta». Mutta poika ei näytä aluksi sitä rakastaneen, koska kouluaikana oppikirjainsa kansissa muodosti sen suomalaissointuiseksi Juteiniksi.
"Echo"na kaikui silloin Jerikon sukunimi, vieläpä saksalaiset sitäkin tiesivät väännellä, niin että tänäkin päivänä kopeilevat he vielä vaihdokkaasta, niinkuin olisi hän nähnyt päivän valon jossakin Pommerilaisen omenapuun varjossa, vaikka hänen kehtonansa oli vipuheija revontulista rikkaan pohjoisen taivaan alla.
Tyttö asuu erään sukulaisensa luona; ristimä-nimi, tuntematon; sukunimi, Peggotty; ammatti, merenkulkia: myöskin tästä kaupungista. Hän on sievin ja viehättävin pikku olento koko mailmassa. Minä ihmettelen häntä niinkuin ystävänikin erinomaisesti.
Kertomuksessa mainittu kauppias on aikoja sitten tehnyt konkurssin ja ajelehtaa nykyään jätkänä ympäri maan kurjissa repaleissaan ja kallistaa kylkensä siihen, missä vähänkin on suojaa. Hänen silloinen kätyrinsä on jo useampia vuosia ollut ruodulla, mutta sangen ylpeä on hän vielä. Rouhu. Niin Rouhu. Tuo nimi ei ollut sen henkilön oikea sukunimi, vaan kylän panema.
"Hän on, on, on, on ... mitenkä se oli? hän on Säk ... Saw ... Kuort ... en minä muista nyt mistä hän on kotoisin; lienenkö sitä koskaan kuullutkaan", wastasi kysytty, miettiwäisesti taiwaalle tirkistellen ja toisella kädellään leukaansa puristellen. "Mikä hänen nimensä on?" pitkitin minä. "Nikki, häntä sanotaan Nikiksi." "Entä sukunimi?" "Sitä en tiedä; häntä sanotaan waan Nikiksi."
Huomatkaa herra tohtori, että se on minun nimeni. HOFFMANN. Mitä minulla on sinun nimesi kanssa tekemistä! Herrasväkesi nimeä minä kysyn. KATI VIRTANEN. Jassoo, minä luulin että tohtori meinasi minua. Niin, Kalle kuuluu olevan herran nimi ja rouvaa puhuttelee herra Liisaksi. Röökinän nimi on Nanni. HOFFMANN. Mutta liikanimi hiidessä! Sukunimi, sukunimi, ymmärrätkö?