Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
NOKKI. Sitten oli tuima Stiina, se pitkäsäärinen. Eikös herra sitä muista? Hyvä, hyvä! Heta, Miina, Stiina. Siis kolme no entäs sitte? Onko vielä useampia? NOKKI. On, sitte vielä Mari Niin, niin sehän oli viimeisenä. Mikäs tämän nimi olikaan? NOKKI. Kirsti "se hyvä", kuuluu olevan. Sepäs kaunista! Viisi eri palvelijaa yhdessä kuussa. Ei! Tämä menee liian pitkälle. Mutta ehkäpä tämä tästä selviää.
Mikä oli tuon herran nimi?" "Joka sen tietäisi. Mutta kyllä sen saatte kuulla vastaisuudessa." "Mutta, rakas Tarkki, laulakaa tuo laulu Ulpukasta," pyysi Stiina. "Oi, ei lapseni! äijän on tänäpäivänä äänikin sorruksissa. Kuulkaas, olitteko kirkossa eilen?" "Minä olin," vastasi äiti. "No, enkö minä vetänyt nuottia niin pitkälle, että lukkari oli vähällä tukehtua?"
Mutta kuningasta ei näkynyt missään. Missä piileskeli taaskin tuo hurjapää? Missäkö? kysyi reipas ja kielevä neiti Stiina Wrangel, joka sattumalta oli kuningattaren huulilta kuullut tuon huudahduksen, jossa tämän äidinsydän niin peittelemättä ilmaisihe. Missäkö? Salliiko teidän majesteettinne minun puhua suuni puhtaaksi? Puhu; sinä saat loruta tänä päivänä!
Nyt tarjosi hän jälleen hänelle sinisen kaulahuivin "ainoastaan ostohinnasta!" hän ymmärsi, että Rejer oli tänään antelias. Ja Rejer tahtoikin vähän aikaa arveltuaan ostaa sen ... hän ajatteli tanssia ja että tyttö tämä kaulassa tanssisi hänen kanssaan kun äkkiä perämies tuli, tarttui huiviin ja viskasi sen hänelle, sanoen: "Ei, minulta sinä sen saat, Stiina!"
Täti huusi kyökkiin piialle: »Stiina, tuo nuoren herran lakki, eikö se ole siellä.» »Tämä uusiko?» kysyi Stiina varmuudeksi. »No mikäs sitten? Kaikkia Stiina kysyy.» »Mihinkäs ne vanhat vaatteet pannaan?» »Takakartanolle», tiuskasi rouva sillä äänellä, kuin että se olisi pitänyt tietää kysymättäkin. Täti asetti Aben päähän sievän lakin ja katseli miten se sopii.
Hän oli seudun jokapäiväinen sanomalehtihenkilö, joka asetti somaan sopusointuun sanomalehden kaikki värit, valkoisen, harmaan ja punaisen. Vanha Tarkki tiesi kaikki ja mitä hän ei tiennyt, sen hän sommitteli, miten parhain taisi. "Kas niin, Jumalan rauha! miten paljo kello on?" virkkoi vanha mies, katsoen ympärilleen iloisilla "pullakkasilmillään," niin kuin Stiina sanoi.
Hänellä oli vielä äänenmurros ja siitä sai hän kuulla: "Mikä oinas siellä määkii?" jotka sanat umpimähkään heitettiin hänelle pimeään. "Stiina ei ole oikein armias tänä iltana," jatkoi kauppapalvelija suututtamistaan "hän tietää perämiehen istuvan tuolla ylhäällä ja odottavan."
Samaa tunsi nytkin äiti Antti Pietarin suhteen, jonka tähden hän nimittikin häntä Malmiksi; hän oli vieras, herra, joka kuitenkin oli levännyt hänen sylissään ja joka ensimäisen sivistyksensä oli saanut mummolta. "Erkki sanoi Malmin luvanneen tulla," vastasi Priita Stiina, joka reunusti morsiuskenkiään silkkinauhalla; "kyllä hän tulee."
Mads kumartui alaspäin ottamaan sitä vastaan; mutta oljet olivat liukkaat, hän syöksyi alas päälleen ja makasi maassa toinen jalka parin ison kiven välissä. Stiina laski juoma-astian kädestänsä ja riensi hänen luoksensa. "Satutitteko. pahasti?" "Jalkaani tuntuu sattuneen." Hän koetti nousta ylös tytön avulla, mutta vaipui takaisin maahan puoleksi pyörtyneenä.
Mielestäni Amalia oli hyvin ystävällinen, kun tarjosi minulle apuansa. AKSEL. No niin, saattaa se ollakin hyödyksi siinä tapauksessa, että paitojen luettelo joutuu sinulta hukkaan. Amalia ja hänen rakkaat tätinsä Miina, Stiina ja Fiina ja kaupungin kaikki muut juorusiskot silloin voivat sen muististaan sinulle lukea.
Päivän Sana
Muut Etsivät