Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
"Hän varmaankin on hyvin kasvanut," sanoi mummo; "hän ei näyttänyt heikolta, tuo Malmi." "Mutta mikä hän oikeastaan on?" kysyi äiti. "Oi, hän on samanarvoinen kuin pappilan maisteri, hän ei ole komministeri vaan apulainen siellä yliopistossa," sanoi Stiina; "mutta Erkki kertoi kapteenin sanoneen semmoisten apulaisten olevan parempia kun meidän."
"Aiotko kenties lyödä minua?" sanoi Stiina ja asettui hänen eteensä luuta toisessa kädessä ja toinen kupeella. "Luulet kenties tässä saavasi hallita ja vallita kuin ennen; mutta siitä ei tule mitään. Jos Mads tarvitsee vielä selkäänsä, jota Jumala älköön suoko, niin pidän minä kyllä siitä huolen niinkuin kaikesta muustakin talossa." "
Vikaantunut jalka riippui ulkoa kärryistä. Stiina näki sen ja riensi heidän jälkeensä. "Sallikaa minun auttaa," sanoi hän käyden vieressä ja kannattaen poikkitaittunutta jalkaa. "Kiitos, me tulemme kyllä toimeen." "Onhan se minun vikani, koko tapaturma," sanoi Stiina sävyisästi, "siksi on velvollisuuteni auttaakin." Sidse ei vastannut mitään, mutta salli hänen seurata mukana.
Silloin oli reki jo joutunut portaiden eteen. Portaille kiirehtivät maisteri ja Iida-mamseli, kirkkoherra ja rouva Stiina kaikkien kirkkoherrojen rouvien nimi on Stiina. Reestä nousi ylös mies, oikein pitkä mies, jolla oli nenän alla pitkät virkakarvat, niinkuin minullakin, ja pienet pyöreät silmänsä hehkuivat kuin Mirrin silmät iltasella.
Hän kuuli takanansa perämiehen huutavan: "Kuules! hoi hoi; kuules!"... Mutta Rejer ei nyt huolinut mistään, eipä vaikk'ei häntä olisi kutsuttu poikanulikaksi, hänellä oli ainoastaan sillinperkaajan hoikka muoto edessään; ja äkkiä eteenpäin astuen huudahti hän: "Tahdotko tanssia kanssani, Stiina?" "Tahdotko sinäkin koetella?" kysyi hän kummastuneena ja seurasi häntä tanssiin...
"Olkaa hyvä. Sen sain papin pikku neideltä." "Kiitoksia, minulleko tämä kaunis ruusu?" sanoi Stiina ja kiinnitti sen keikailevaisesti uhkuvaan rintaansa. "Ei mikään ole liiaksi kaunista ja liiaksi hyvää teille, Stiina, sillä ei kukaan koko maailmassa, ei, ei kukaan koko maailmassa ole niin kaunis ja hyvä minun silmissäni." "
Työhön ryhtyi hartahasti, Koko syksyn tutkien; Joulu tuli, sujuvasti Luki Stiina mummollen. Nyt ei mummo "lasiansa" Enään yhtään tarvinnut, Hänen lasisilmiksensä Oli Stiina muuttunut. Minna Krohn. Vanha mummo. Kasteli kukkaa vanha mummo, Kukkaa ikkunalla. "Missä on tyttösi, vanha mummo?" "Kaukana maailmalla." "Tiedätkö millä hän kulkee tiellä, Vaivainen mummo kulta?"
Mutta Stiina Wrangel ei vain ollut rohkeuttaan menettänyt. Odottakaa, antakaa minun katsoa vähän, ennenkuin menemme, sanoi hän, ja vastausta odottamatta hän tunkeutui avonaisesta tuvan ovesta sisään Toiset olivat vasten tahtoaankin pakotetut odottamaan porstuassa ja piilottautuivat sen pimeimpään nurkkaan. Tuvassa vietettiin häitä.
Näin minä siellä myös monta kaunista frouvas-ihmistä, mutta ei kukaan minun mavulleni niin langennut kuin Maija Stiina Hermolin, ja olin minä yhden ajan häneen myös rakastunut; mutta kuin en minä mitään tietämyksiä Suomesta saanut, ei minulla mitään rauhaa ollut, vaan paloi minun haluni siihen rakkaasen maahan.
Hän otti nuolen nopeudella sen ja pisti sivutaskuunsa, huolimatta sen märkyydestä, suomuksista tai liukkaudesta. Kohta sen perästä seisoi hän lähempänä, melkein hänen vieressään, ja oli juuri aikeissa välinpitämättömästi alkaa puhella hänen kanssaan, kun joku henkilö, joka seisoi tynnöripinon vieressä hehku suussa, joka näytti lähtevän sikarista, alkoi: "Sinulla on kiire tänä iltana, Stiina!
Päivän Sana
Muut Etsivät