Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
"Syö ja juo sillä välin", sanoi hän asetellen ruohikolle vähän ruokaa, "äläkä ole alakuloisena. Onnetar voipi tavallisen ihmisen ylentää eli alaspainaa; mutta viisaan ja sotilaan tulee halveksia hänen oikkujaan".
Vaikka huone oli etelään päin, ei tammikuun aamun ensimmäistä sarastusta vielä näkynyt, kun nuori jättiläinen syöksähti huoneeseen, kantaen kädessään vähäistä saviastiaa. Juokaa majuri, juokaa! huusi hän, se tekee teille hyvää! ja niin puhuen vaipui hän tainnoksiin sotilaan vuoteen viereen. Naiset riensivät sisään ja saivat hänet jälleen tointumaan. Bertelsköld puristi kiitollisena hänen kättänsä.
Hovissa silmin ahnahin Kyll' immet hänehen tähtää, Vaan tytöt kreivin, paronin Kaikk' katkerin mielin nähdään. Kuningas vaatteiss' sotilaan Alhaisten parvehen astuu, Näin lausuu: "Mökkiin matalaan Sydän kaunihin, suurin mahtuu." Hän neittä kolme kuulee kas! Salavihkaa haastelemassa: "Ken lie se neito, kuningas Jonk' käypä on kosimassa?"
Niin istuivat he kauan yhdessä hävitetyssä tuvassa, ja kirkkoherran rouva toi kannun parasta viiniä, jonka kätköä uhkaava pistooli ei kuitenkaan ollut voinut ilmi saattaa. Ja niin saattoi sen lopuksi kai ilmi juuri nuoren sotilaan kauneus ja hieno käytöstapa.
Vilpittömästä vihasta hehkuen astui hän virkamiehen eteen, jolta hänellä, kuten hän nyt tiesi, ei ollut mitään pelättävää, ja huusi: »Siinä on! En huoli siitä enää! Jokaisen urhoollisen sotilaan täytyy hävetä sitä kantaessaan sen jälkeen kuin tuo on sen saanut.» Boleslav päästi raivon ja tuskan huudon ja syöksähti nyrkki ojossa häntä kohden.
Juuri sovitulla kellon lyönnillä Martinov täsmällisenä, kuten sotilaan sopii, ilmestyi Tverin bulevaardin kulmasta näkyviin. Noustiin vaunuihin ja lähdettiin ajamaan vasemmalle pitkin vihreää katua, kappale matkaa kaakkoiseen kaupungin osaan, Falk-kadulle. Kuski pysäytti hevoset vanhanaikaisen, jotenkin rappeutuneen, kaksinkertaisen kartanon eteen. Se oli ruhtinaan asunto.
Nenän kupeessa oli arpi, sotilaan paras kaunistus. Hän oli saanut siihen haavan. Oli kaatunut mutta oli jälleen noussut ylös, nostanut vielä hevosen ja rattaatkin pystyyn. Se oli tapahtunut jo ennen hänen sotilaaksi menoaan. Hän ei koskaan kiivastunut, paitsi jos oikein huonosti ammuttiin.
Kapteeni ajatteli Elviraa ja hänen riistettyä onneansa, omaa menetettyä omantunnonrauhaansa ja sitä valaa, jonka hän oli tehnyt, sekä niitä vaikeuksia, jotka ilmaantuivat hänelle tämän valan täyttämisessä. Lukija helposti käsittänee, että nämät tälläiset ajatukset olivat omiansa synnyttämään nuoren sotilaan sydämessä tuskan ja epätoivon tunteita.
Sotilaan silmä olisi kuitenkin kohta paikalla arvannut, että siinä oli tekeillä sotalippu, katolisen uskon sotalippu, jota vangittu tyttö hiljaisuudessa valmisteli odottaessaan sitä päivää, jolloin hänen kutomansa vaate saisi liehua katolisten sotajoukkojen taistelussa.
Meillä on edessämme vihollinen, josta voi tulla vaarallinen, jos arvaisimme hänet halvemmaksi kuin mitä hän on. Minä otan tarjouksenne vastaan, minä rupean kapteeniksenne ja johdan teitä niin kauan kuin muilta toimiltani saatan, ja niinkuin minä vannon nyt teille rehellisen, viimeiseen veripisaraani asti kestävän toveruuden valan, niin tulee teidänkin vannoa minulle sotilaan kuuliaisuus.
Päivän Sana
Muut Etsivät