Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Ylhään kohta Olympoon pääs, jumalain kotilinnaan, istui synkkänä mieli hän viereen Zeun Kronossynnyn, 869 näyttäen haavaa, jost' ulos uhkui kuoloton hurme, näin sanat siivekkäät valitellen hälle jo virkkoi: "Zeus isä, etköpä suutu jo moisist' ilkiötöistä? Aina on toisiltaan kipu karvahin kuolematonten kärsiminen, eduks ihmisien sotasille kun käyvät.
Vaan laelt' Idan Zeus näki sen, vihan vimmahan syttyin, Iriin estämähän pani kullankuultava-siiven: "Iris, riennä ja pois aja nuo, mua kohdata ällös antako; ei hyvin pääty se, jos sotasille me käymme.
Lausuen noin pois kiiti jo Iris joutuvajalka, kohtapa virkkoi Here Athenea näin puhutellen: "Voi, tytär aigiinkantaja-Zeun, en yllytä suinkaan kuolollisten vuoks sotasille ma Zeun kera käymään. Heistä ken sortukohon, ken säilyköhön, miten sattuu. Itsepä ratkaiskoon, miten mielii, iliolaisten ynnä akhaijein kamppailun, sepä virkana hällä." Virkkoi noin, heti pois hevot käännyttäin kaviokkaat.
Vaan sotasille jos sotkeudut, niin kammoa varmaan tuo sota sulle, jos hiiskeenkään vain siitä sä kuulet." Virkki; mut hoippui pois kivun huumauksess' Afrodite. Syrjään telmeest' Iris vei hänet kiitäväjalka, tuska kun runteli tuima ja ruskottui iho heljä. Vaan liki ottelon nyt vasent' äärtä hän ankaran Areen istuvan keksi ja myös hevot, peitset, peittämät usvan.
Mutta jos nyt sotasille ja taistelemaan mua tahdot, käskeös istumahan väki Ilionin ja akhaijit, niin Menelaon miehekkään kera käyn minä keskeen kiistaamaan, ken saa Helenen omaks aartehinensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät